Mielipiteet

Mielipide: Suomalaisten onnellisuus on omintakeista, ei lainkaan lottovoitto

Maailman onnellisimman Suomen Siniristi liehuu Palokunnantalon katolla Hämeenlinnassa. Kuva: AF=Anja Filppula
Maailman onnellisimman Suomen siniristi liehuu Palokunnantalon katolla Hämeenlinnassa. Kuva: AF=Anja Filppula

YK:n onnellisuustutkimuksessa Suomi on kärkisijalla. Kriteereinä olivat maakohtaiset BKT, vapaus ja sosiaaliturva.

Usein väläytellään ilmaisua, jonka mukaan on lottovoitto syntyä Suomeen. Veikkauksessa lottovoitto tulee sattumanvaraisesti muutaman euron kupongilla.

Suomen itsenäisyys ja onnekkuus ovat raskain ponnistuksin ja uhreinkin hankittuja. Suomalaiset eivät välttämättä tunnista olevansa onnellisimpia, tottumuksestakin on tullut toinen luonto.

Maaherra Kaarlo Pitsinki koosti 1969 sarkastisesti: “Suomalaisten elintaso on kohonnut niin korkealle, että vain harvoilla on mahdollisuus saavuttaa se”.

Maslowin tarvehierarkiassa ihmisen sanotaan olevan onnellisimmillaan itsensä toteuttamisessa. Korkeammalla tasolla voimme saada yhteyden vielä suurempaan: yhteiseen hiileen puhaltamiseen.

Tapahtumia 1918 leimasi aluksi kansakunnan sisäisen yhteenkuuluvaisuuden täydellinen katoaminen.

Maaherrana Hannele Pokka kuvasi: “Lappilaiset ovat maailman parhaita yhteiseen hiileen kusijoita”.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) muotoili, että mieluummin yhdessä ja enemmän kuin erillään ja vähemmän. “Yhdessä” olikin itsenäisyytemme juhlavuoden teema.

Suomea ovat rakentaneet monet sukupolvet.

Lähimenneisyyden hallinnassa sotasiirtolaiset asutettiin, uudisraivaus suoritettiin ja sotakorvaukset maksettiin.

Sotiemme veteraaneista on arvotuksessa jalostunut kunniakansalaisia. Sotaperinne on lientynyt kriisinhallinnaksi. Suomettuminen on sulamassa.

Me nykyiset aikuiset luovutamme viestikapulaa perässä tuleville. Kansainvälisessä opiskelijatempauksessa myös suomalaiset koululaiset osallistuivat ilmastonmuutoksen vastaiseen mielenosoitukseen.

Vaan olisiko työttömällä nuorella intoa lähteä mukaan joukon jatkeeksi?

Koulunuorison kansainvälinen osaamistaso on huippuluokkaa. Suomen menestysmerkki on, snellmanilaisittainkin, korkea sivistystaso.

Puolustustahto on viime vuosina hieman laskenut, se ei korreloi maailmantilanteen jännitteiden kanssa. Ovatko puolustettavat arvot, asiat tai omistukset alentuneet?

Suomi on kuitenkin menestystarina mm. kansantulolla, perusturvalla turvaverkkoineen ja tasa-arvolla arvotettuina. Maakuvamme on myönteinen. Sen ovat rekisteröineet niin turvapaikanhakijat kuin matkailijat kaukaisesta Kiinasta.

Suomen itsenäisyys ja onnekkuus on hankittava joka päivä, vaikka pienilläkin teoilla: jokainen antaa vähän enemmän kuin ottaa vastaan.

Naapuriavusta se alkaa. Venäläisittäin: “Kultakin kykyjensä ja kullekin tarpeidensa mukaan”.

Presidentti John F. Kennedy julisti virkaanastumistilaisuudessaan: “Älkää kysykö, mitä Amerikka voi tehdä hyväksenne, vaan kysykää, mitä te voitte tehdä maamme turvallisuuden edistämiseksi!”.

Itsenäisyyden ja rauhan turvaamiseksi tarvitaan yhteistyötä, arkista aherrusta ja jokapäiväisten tehtävien täyttämistä. Vain siten saadaan yhteiskunta ja sen perusarvot puolustamisen arvoisiksi.

Nyky-Suomi on asukkiensa näköinen, ei siis mikään lottovoitto syntyperän oheistuotteena.