Mielipiteet

Mielipide: Suomen kieli ei ole uhattuna – Lukiolaisia ei kiinnosta lukea kieliä kuin pakon edessä

Latinaa taitavat nykyään vain harvat, mutta vielä 1950-luvulla se kuului lukio-opetukseen. "AQUAE MULTAE NON POSSENT EXTINGUERE CARITATEM; Runsaat vedet eivät voisi sammuttaa rakkautta", lukee paadessa Ahveniston hautausmaalla. Kuva: AF anja filppula
Latinaa taitavat nykyään vain harvat, mutta vielä 1950-luvulla se kuului lukio-opetukseen. "AQUAE MULTAE NON POSSENT EXTINGUERE CARITATEM; Runsaat vedet eivät voisi sammuttaa rakkautta", lukee paadessa Ahveniston hautausmaalla. Kuva: AF anja filppula

Marjatta Astren oli kirjoituksessaan jälleen mielivihollisensa, ruotsin kielen parissa (HäSa 10.9.) ja lisäksi vanhentunein argumentein. Viiteen vuoteen ei ole ollut pakkoa kirjoittaa ruotsin kieltä päästäkseen ylioppilaaksi, se on nykyisin vapaaehtoista.

Eikä suomi ole uhattuna ainakaan suomen kielen opetuksen takia, sen verran vahvaa on opetus niin peruskouluissa kuin lukioissakin. Ja nykyään noin puolet käy lukion. Itse asiassa ongelma on, että meillä ei ole enää yksinkertaisia töitä, joihin riittäisi peruskoulu.

Jos alan töitä löytyy, on ala maahanmuuttajien hallussa. He eivät osaa välttämättä edes sitä, mikä on Suomessa peruskoulusta valmistumisen minimitaso. Samanaikaisesti yliopistojen perustutkinto ei riitä työpaikan saamiseen. Toisilla aloilla ei edes väitöskirja.

Olemme siis hyvin kaukana 1960-luvulla vallinneesta ideaalista, että viidennes käy kansakoulun, 60 % oppikoulun ja viidennes menisi lukioon ja sieltä yliopistojen kautta eri johtotehtäviin.

Oppilaat pelaavat mieluummin tietokonepelejä

Opettajien kannalta ongelma on, että oppilaat pelaavat mieluummin tietokonepelejä kuin lukevat. Eikä lukiolaista kiinnosta ottaa yhtään enempää kieliä, ei ruotsia, ei saksaa, englantia tai muutakaan kieltä, ellei ole ihan pakko. Jokaisen aineen opettaja kun keksii lisätehtäviä. Ja kaikki aineet, joita kouluissa opetetaan, ovat sekä tarpeellisia että hyödyllisiä.

Vanhempi ikäpolvi muistaa miten 1950-luvulle saakka latina kuului pakollisena lukio-opetukseen. Kun kieli muuttui vapaaehtoiseksi, katosivat sen taitajat. Nykyään hyvin harva lukee latinaa.

Viron kielen asemasta kannattaa olla huolissaan

Suomalaisen kannattaa olla enemmän huolissaan esimerkiksi viron kielen asemasta. Viro on nyt vapaa ja kuuluu sekä EU:hun että Natoon, mutta puhupa Tallinnassa viron kieltä. Tallinnalaiset puhuvat mieluummin englantia tai suomea ja etelämpänä, kuten Tartossa, puhutaan englantia.

Ajatus siitä, että lukiolaiset olisivat mieluummin itse valitsemansa kielen parissa, on ongelmallinen myös siksi, että vaikka oppilailla saataisi olla halua lukea esimerkiksi espanjaa tai kiinaa, ei monessakaan kunnassa löydy niin paljon kiinnostaneita, että ryhmä voitaisiin perustaa. Opettajan nimittäin pitää tienata palkkansa.

Jopa ne harvat, joilla saattaisi olla kiinnostusta laajentaa kieliosaamistaan jo lukioaikana, joutuisivat hakeutumaan jollekin yliopistopaikkakunnalle. Eikä oppivelvollisuutta nostettu 18 vuoden ikään siksi että kaikki menisivät opiskelemaan ruotsin kieltä.

Ajatuksena oli, että kaikki menisivät toiselle asteelle, joko lukioon tai muuhun oppilaitokseen. Näin heillä olisi edes teoreettinen mahdollisuus saada töitä. Tällä hetkellä viidennes ainakaan pääkaupunkiseudulla ei saavuta edes peruskoulun oppimäärää, koska koulu jää kesken.

Menot