fbpx
Mielipiteet

Mielipide: Suomen Nato-jäsenyys ei edistä rauhaa Euroopassa – Onko Nato viiteryhmä, johon haluamme kuulua?

Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton ja Suomen liput Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin vierailun yhteydessä viime lokakuussa Helsingissä. Kuva: Jussi Nukari
Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton ja Suomen liput Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin vierailun yhteydessä viime lokakuussa Helsingissä. Kuva: Jussi Nukari

Ei anna hyvää kuvaa demokratiastamme, jos tiedotusvälineiden luomassa paniikissa ratkaisemme kovalla kiireellä tulevienkin sukupolvien tulevaisuuden. Aina jos kaupanteossa on “kova kiire”, hälytyskellojen pitäisi soida, erityisesti jos “kova kiire” on keinotekoisesti luotua.

Jos asiaa pysähdytään tarkastelemaan kiihkottomasti, niin voidaan löytää useampia, hyvin vähälle keskustelulle jääneitä argumentteja, jotka eivät juurikaan puolla Natoon liittymistä:

Sotilaallista invaasiota ei ole odotettavissa

Lyhyellä aikavälillä Suomella ei ole odotettavissa mitään sotilaallista invaasiota, Venäjän uhka on vähentynyt jo ihan kapasiteettisyistäkin. Tällä hetkellä on siinä ja siinä riittävätkö Venäjän resurssit edes näennäisen “kunniakkaaseen” poistumiseen Ukrainasta.

Pitkällä aikavälillä Natojäsenyys lisää jännitteitä itärajalla ja riskiä Suomen joutumisesta sodan osapuoleksi. Suomi on erittäin lähellä Venäjän toiseksi suurinta kaupunkia Pietaria sekä Venäjälle strategisesti tärkeätä Murmanskia.

Kuten Paasikivi totesi: maantieteelle me emme voi mitään. Ei Natokaan voi. Sinne missä Nato on lähimpänä Venäjän strategisia kohteita, sinne Venäjä kohdistaa eniten sotilasvoimaa.

Naton itärajan siirtyminen miellyttää lännessä

Nykyisille Nato-maille on toki miellyttävämpää mitä kauemmaksi Naton itäraja siirtyy heidän omilta rajoiltaan, se mikä on Ranskan tai Puolan etu, ei tässä ole Suomen etu.

Suomi on pieni, syrjäinen maa, helppo uhrata paikalliseen konfliktiin Venäjän kanssa, paljon mukavampi sodankäyntipaikka kuin vaikkapa Saksa. Myös Ruotsilla on aivan omat intressinsä pelissä: jos Suomi liittyy Natoon, Ruotsin ei tarvitse murehtia puolustuksestaan.

Eristämispolitiikka vie asioita huonompaan suuntaan

Historian valossa eristämispolitiikka ei juurikaan toimi, vaan pikemminkin vie asioita vain huonompaan suuntaan. Kannattiko esimerkiksi Saksa ajaa nurkkaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen, vai oliko toisen maailmansodan jälkeinen yhteinen Eurooppa-kehitys kuitenkin parempi vaihtoehto?

Kannattaako siis Suomen olla nyt nostamassa pistoolia Venäjän ohimolle ja ajamassa Venäjää nurkkaan? Se ei välttämättä ole edes Euroopan etu.

Talouden näkymät ovat jo riittävän huonot

Nato-jäsenyys on selkeä kansantaloushaitta, talouden näkymät ovat riittävän huonot ilman sitäkin. Puolustusmenot haukkaavat jo nyt merkittävän osan kansantuotteesta, Nato-jäsenyyden myötä hinta vain kasvaa. Tämä tilanteessa, jossa uudet pakotteet osuvat kaikkein kipeimmin juuri Suomen kansantalouteen. Meillä ei ole varaa terveydenhoitoon eikä koulutukseen, mutta sotaanko on?

Nato on myös mainehaitta: onko Nato oikeasti se viiteryhmä, johon haluamme kuulua? Nato ei ole mikään pyhäkoulu, on hyvä muistaa esimerkiksi Jugoslavian 78 päivää kestäneet pommitukset ilman YK:n valtuutusta, Libyan pommittaminen epävaltioksi ja Afganistanin katastrofaalinen sotaretki (240 000 kuollutta).

Ei johtavan Nato-maan, USA:n toiminta esimerkiksi Irakissa ollut millään mittareilla Venäjän toimintaa parempaa: lähtökohtainen lupaus sodan alla oli “pommittaa Irak kivikauteen”, mikä lupaus lähestulkoon myös pidettiin, 100 000 siviiliä kuoli.

Ihmishenkiä mitataan kaksilla eri standardeilla

Yksikään Nato-maa ei myöskään ole mitenkään kritisoinut Saudi-Arabian johtaman koalition hirmuisuuksia Jemenissä (400 000 kuollutta), puhumattakaan että pistettäisiin saudiöljy boikottiin.

Naton vaikutuspiirissä ihmishenkiä mitataan kaksilla eri standardeilla, mikä ulospäin voi näyttäytyä joko kaksinaamaisuutena tai tekopyhyytenä. Vaikka näistä asioista ei Suomessa puhuta, se ei tarkoita, etteikö niistä Naton ulkopuolella puhuttaisi. Natoon kuuluvia maita on 30, Natoon kuulumattomia on 163.

On hyvä pysähtyä miettimään mikä tekee Suomesta arvokkaan ja erityslaatuisen? Jos Suomi liittyy Natoon, se samalla menettää jotain ainutlaatuista ja merkittävää, jotain, joka perustelee kansakuntamme olemassa oloa ja tekee tästä maasta puolustamisen arvoisen. Sitä ei voi menettää kuin kerran.

Pikaisia päätöksiä sodan aiheuttaman shokin avulla

Meihin ei kohdistu mitään suoraa uhkaa juuri nyt, mutta Ukrainan sodan aiheuttaman shokin avulla yritetään pikaisesti tehdä sotaan täysin liittymättömiä, kauaskantoisia päätöksiä, jotka eivät välttämättä ole Suomen lyhyen, eikä pitkän tähtäimen etu. Vaatii aikamoista poliittista kyynisyyttä ajaa omia ideologisia Nato-tavoitteita ukrainalaisten kärsimyksellä ratsastaen, mutta juuri niin näytetään Suomen “Nato-keskustelussa” tekevän.

 

Lue myös: Suomelle turvaa, hyvinä ja pahoina päivinä – Laajalle Nato-keskustelulle ei ole jäämässä mahdollisuuksia (pääkirjoitus, 22.3.2022)

Menot