Mielipiteet

Mielipide: Suomettumisen kulttuuri elää yhä

Venäjän presidentti Vladimir Putin (keskellä) osallistui jääkiekon ystävyysotteluun Moskovan Punaisella torilla 25. joulukuuta. Kuva: ALEXEI DRUZHININ / KREMLIN POOL / SPUTNIK
Venäjän presidentti Vladimir Putin (keskellä) osallistui jääkiekon ystävyysotteluun Moskovan Punaisella torilla 25. joulukuuta. Kuva: ALEXEI DRUZHININ / KREMLIN POOL / SPUTNIK

Paasikiven ja Kekkosen valtakausista on kulunut pitkä tovi, mutta suomettuminen vaikuttaa yhä poliittiseen toimintaan.

Kylmän sodan suomettuneisuutta on jokseenkin helpompi ymmärtää, koska Suomen geopoliittinen asema oli poikkeuksellisen hankala. Neuvostoliiton myötäileminen antoi Suomelle pelivaraa vastustaa itänaapurin räikeimpiä ehdotuksia ja samalla kehittää länsisuhteitaan tietyissä rajoissa.

Ikävä kyllä suomettumisen kulttuuri voi hyvin yhä tänäkin päivänä ja sen juuret kurkottavat myös kohti mediaa siitäkin huolimatta, että Neuvostoliiton sortumisesta on jo lähes 30 vuotta ja maamme länsisuhteet ovat edenneet kiitettävästi.

Aggressiivisuus lisääntynyt

Venäjän aggressiivinen toiminta on lisääntynyt ja monipuolistunut huolestuttavasti. Niin ikään maan näkyvä sekä pinnan alla kytevä epävakaus voimistuu vuosi vuodelta, mitä Putinin valtakauden lopun häämöttäminen vain kiihdyttää.

Krimin valtaus on tuttu suomalaisille, mutta sen lisäksi Venäjän sotilasdoktriiniin ja lainsäädäntöön on tehty mm. ydinaseiden käyttöä sekä ulkomailla oleskelevien venäläisten puolustamista koskevia huolestuttavia muutoksia. Itänaapuri hankkii maata strategisilta alueiltamme ja harjoittelee säännöllisesti Suomeen hyökkäämistä.

Lisäksi Venäjä pyrkii tarkoitushakuisesti vääristämään toista maailmansotaa koskevia faktoja länsimaiden ja erityisesti Suomen, Baltian ja Puolan kustannuksella. Maassa myös toimii Hämeen Sanomienkin esille nostama nuorisoarmeija. Kun tähän yhdistetään jatkuva propaganda, tuloksena kasvaa sukupolvia, joiden käsitys totuudesta ja oikeudenmukaisuudesta voi olla vaarallisen kieroutunut.

Trollausta ei saa unohtaa

Emme saa unohtaa arkipäiväistä trollausta keskuudessamme, jolla pyritään vaikuttamaan mielipiteisiin alitajuisesti.

Poliittisessa keskustelussamme näitä aiheita väistellään tai vähätellään. Osa poliitikoista kääntää tilanteen ylösalaisin ja syyttää Suomea Venäjän provosoimisesta esimerkiksi sotaharjoitusten tai ”turhien” kalustohankintojen kautta, vaikka niiden tarkoitus on toteuttaa itsenäisen maan velvollisuus synnyttää paras mahdollinen puolustuskyky sekä turvata kansalaisten turvallisuus ja perusoikeudet.

Mediaa seuratessa puolestaan tuntuu siltä, että ongelmat tunnistetaan, mutta niiden uutisarvoa saatetaan vähätellä. Ansiokasta tutkivaa journalismia ja uutisointiakin tehdään, mutta vähemmän kuin olisi syytä.

Venäjällä arvostetaan voimaa ja vahvaa johtajuutta. Liika varovaisuus on heikkoutta. Erityisesti suomalaisille olisi tärkeää tuntea Venäjän valta- ja sisäpolitiikkaa pintaa syvemmältä. Ymmärryksemme taso vaikuttaa tekemiimme poliittisiin valintoihin, äänestämiseen sekä läpileikkaavaan kansalliseen kykyymme reagoida Venäjällä tapahtuvaan kehitykseen.

Sinisilmäisyys, huolettomuus ja tietämättömyys voivat pitkällä tähtäimellä johtaa vakaviin virheisiin, mikä pelottavasti muistuttaa 30-luvun alun Suomea. Määrätietoinen Venäjä-politiikka on naapurisuhteiden ja myös kaupankäynnin terveen kehittämisen avain.

Päivän lehti

26.9.2020

Fingerpori

comic