Mielipiteet

Mielipide: Suomi tarvitsee monipuolisen puolustuksen – Nato-jäsenyys optimoisi puolustuskykymme

Saksalaisia Nato-joukkoja ylittämässä Elbe-jokea kuljetuslautalla 23. lokakuuta. Ensi vuoden alussa joukot ovat siirtymässä Liettuaan. Kuva: epa08767672
Saksalaisia Nato-joukkoja ylittämässä Elbe-jokea kuljetuslautalla 23. lokakuuta. Ensi vuoden alussa joukot ovat siirtymässä Liettuaan. Kuva: EPA

Wojtek Skalskin mielipidekirjoitus (HäSa 20.10.) kyseenalaisti Suomen puolustusvoimat.

Perinteiset veriset sodat eivät ole katoamassa. Syyriassa, Libyassa ja Itä-Ukrainassa on sodittu vuosikausia ja Vuoristo-Karabahissa alkoi muutama viikko sitten sota. Kiristynyt tilanne Egeanmerellä saattaa nopeastikin eskaloitua sodaksi Turkin ja Kreikan välillä.

Myös Itämerellä tilanne on kiristynyt. Vaikka sotaan ajavaa vastakkainasettelua ei olekaan, niin ”nokittelu” saattaa johtaa tapahtumaketjuun, jonka päässä häämöttää Naton ja Venäjän välinen avoin aseellinen konflikti.

Linjaukset ovat parlamentaarisia

Suomen puolustusta kehitetään parlamentaaristen linjausten perusteella, joista viimeisin on valtioneuvoston puolustusselonteko vuodelta 2017. Suomen arvioiden puolesta todistaa se, että Ruotsi on palauttamassa asevelvollisuutta, koska perinteisin asevoimin tehtävän hyökkäyksen uhka on kasvanut.

Voittoon ilman taisteluita

Muinaisen kiinalaisen sotapäällikön Sunzin mukaan taitava kenraali saavuttaa voiton ilman taisteluja.

Myös hybridisodassa pyritään lamauttamaan vastustajan puolustustahto ja alistamaan se käyttämättä asevoimia, informaatio-operaatioiden lisäksi käyttäen mm. taloudellisia sanktioita, diplomaattista ja poliittista painostusta, vähemmistöjen lietsomista kapinaan, rikollisuutta ja kyberhyökkäyksiä.

Venäjän ”Uuden sukupolven sota”

Hyökkääjä ei aina saavuta tavoitteitaan hybridisodan keinoin. Venäjän ”Uuden sukupolven sota” -konseptiin sisältyykin sekä hybridisodankäynti että perinteinen asevoimien käyttö.

Hybridisodankäynti alkaa ennen aseellista hyökkäystä ja jatkuu koko sodan ajan. Jos sillä päästään tavoitteisiin, ei ole tarpeen käyttää asevoimia.

Aseellinen hyökkäys ei aina ole mahdollista, tai hyökkääjä haluaa pysyä anonyyminä de jure ja tyytyy hybridisodankäyntiin.

Kyberhyökkäyksiä ja informaatio-operaatioita

Venäjää onkin usein syytetty Nato- ja EU-maita vastaan tehdyistä kyber- ja informaatio-operaatioista, joita ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan Venäjän toteuttamiksi.

Tarvitsemme jatkossakin uskottavat puolustusvoimat, jotka pakottavat vastustajan pohtimaan Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen mielekkyyttä.

Ei ole syytä vähätellä puolustuskykyämme

Venäjä ei pysty missään tilanteessa hyödyntämään koko asevoimiensa potentiaalia Suomea vastaan, joten ei ole syytä vähätellä puolustuskykyämme. Havaintojeni mukaan naapurissamme sotilaallista suorituskykyämme pidetään hyvänä ja puolustustahtoamme lujana.

Suomen pitää pystyä torjumaan myös hybridihyökkäykset. Niiden torjumiseen ei kuitenkaan riitä pelkästään puolustusvoimat, vaan torjuminen tulee tehdä koko yhteiskunnan voimin.

Selkeä edellytys valtakunnan hybridipuolustuksen onnistumiselle on hyvin toimiva, keskitetty tilannekuva ja johtaminen.

Suomi optimoisi puolustuksensa Natossa

Parhaiten Suomi optimoisi puolustuskykynsä Natossa. Puolustusvoimat on teknisesti valmis, mutta mahdollinen Naton jäsenyyden hakeminen on poliittinen kysymys.

Tässä tilanteessa Venäjän hybriditoiminnan päätavoitteita lienevätkin Suomen ja Naton (erityisesti Yhdysvaltojen) yhteistoiminnan supistaminen sekä Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyshakemuksen demonisointi.

Päivän lehti

27.11.2020

Fingerpori

comic