Mielipiteet

Mielipide: Surffaus ylikulutuksen aalloilla on lopetettava

Yli puoli miljoonaa ihmistä osallistui ilmastonmuutosmielenosoitukseen Montrealissa Kanadassa viime perjantaina. Kuva: VALERIE BLUM
Yli puoli miljoonaa ihmistä osallistui ilmastonmuutosmielenosoitukseen Montrealissa Kanadassa viime perjantaina. Kuva: VALERIE BLUM

Perjantaina 27.9.2019 vietettiin kansainvälistä ilmastolakkopäivää ja myös Hämeenlinnan tori keräsi mielenilmaisijoita paikalle kohisevana aaltona.

Mukaan mielenilmaisuun kutsuttiin kaikenikäisiä, jotta vain nuoret sukupolvet eivät joutuisi kokevansa konkreettisesti ja symbolisesti kantamaan ilmastonmuutoksen seurauksista.

Hienoa, että vastuu nähdään yhteisenä!

 

Huomasin, että Hämeenlinnassa eräs ilmastolakkoilija lupasi kyltissään, että ryhtyy ilmastopaastoon. Samaistuin tähän, tosin laajemmalla tasolla kuin vain ruoan tai lounastunnin suhteen: minun mielestäni minun ja monen muun länsimaalaisen on ryhdyttävä paastoon ylikuluttamisen suhteen.

Mielestäni monille suomalaisille tai länsimaalaisille on liiankin normaalia se, että voimme kuluttaa energiaa, polttoainetta, puhdasta vettä, ruokaa, vaatteita, elektroniikkaa, matkalippuja sekä hygieniatuotteita kuin mitä tahansa ikuisesti saatavilla olevia kertakäyttöhyödykkeitä.

 

Ymmärrän tietenkin, että elämiseen tällä puolella maapalloa ja näillä etäisyyksillä tarvitaan resursseja. Silti väitän, ettemme me kuluttajat tai päättäjät osaa kyseenalaistaa kulutuksemme tarpeellisuutta.

Mielessäni pyörremyrskynä pyörivät ylikuluttamiskysymykset ovat myös omaan menneisyyteen ja tulevaisuuteen liittyviä.

Kuinka yleinen matkustusta ihannoiva mielipide ja lähipiirini ovat voineet kyseenalaistamattomasti sallia minun matkustaa monta kertaa valtamerten yli lentokoneella huvin vuoksi?

 

Miten on mahdollista, etten olen tajunnut aikaisemmin alkaa kierrättää niin tarkasti, että voin viedä sekajäteroskapussin roskikseen vain parin viikon välein?

Miksi en ole koko elämääni hankkinut vaatteita käytettynä, vaan uskonut lempeästi, että itseä on kiva hemmotella uudella mekolla silloin tällöin?

Miten suunnittelen hektistyvää elämääni jatkossa niin, etten koskaan joudu hankkimaan autoa?

 

Entä, mitä teen lapsihaaveideni suhteen, kun valittavana on pelko lapsen tärveltyneestä tulevaisuudesta tai pelko oman haaveen täyttymättömyydestä?

Olen ymmärtänyt noin viimeisen vuoden aikana, että usealla meillä Suomessa on varaa ja kyseenalaistamaton tarve kuluttaa vuolaasti yli maapallon kantokyvyn.

Tähän on tultava muutos.

 

Paastoon on ryhdyttävä yhdessä. Sen vuoksi vaadin, että Hämeenlinnan, Suomen ja koko maailman johtajat ja päättäjät näyttävät, että ylikulutuksen hillintä ja ilmastokriisiä elvyttävät keinot ovat riittävän kiinnostavia asioita poliittisessa päätöksenteossa.

Ilmastovaikutukset on otettava päätöstenteossa vaikutusten arvioinnin keskipisteeseen. Tieteellistä tietoa tämän päätöksenteon tueksi on saatavilla loputtomana virtana.

Minä kyllä kestän surffata kulutukseni aiheuttamilla kaaoksen aalloilla, mutta muille sukupolville tai omille lapsilleni en sitä harrastusta suostu siirtämään.

Tämä on ylpeyskysymys. Aika on loppumassa niin monesta näkökulmasta.