Mielipiteet

Mielipide: Taksin saaminen oli vaikeaa Hämeenlinnassa

Hämeenlinnan rautatieaseman tyhjä taksitolppa toi mutkia matkaan. Kuvassa takseja heinäkuussa 2018. Kuva: Pekka Rautiainen
Hämeenlinnan rautatieaseman tyhjä taksitolppa toi mutkia matkaan. Kuvassa takseja heinäkuussa 2018. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa, arkisto

Vapaassa maassa sitä voi yrittää menestyä ja tulla toimeen monella tavalla.

Sunnuntaina 20.6. sisareni ja minä törmäsimme Hämeenlinnassa yhteen mielenkiintoiseen tapaan, kun tarkoitus oli päästä tuttavan syntymäpäiville lähelle Poltinahoa. Etelästä tultiin junalla, ja Hämeenlinnan asemalla kuvittelimme toivorikkaasti nousevamme taksiin, sää kun oli helteinen ja matka käveltäväksi vähän turhan pitkä.

Mutta kas, asemallapa ei ollutkaan yhtään taksia! Jäimme tyynesti odottelemaan, mutta odotus venyi ja venyi, eikä taksia vain kuulunut. Noh, ei hätiä mitiä, taksitolpassa oli puhelinnumero 0100 0700, johon aloimme kohta soittelemaan.

Mutta se osoittautui täysin turhaksi vaivaksi. Numerosta kyllä vastasi automaatti, joka ystävällisesti kertoi, mihin voi ottaa yhteyttä, jos haluaa tietää paljonko puhelu maksaa, mutta sen jälkeen ei sitten tapahtunutkaan mitään.

Tässä yrittäjä siis tarjoaa asiakkaille maksullista puhelinyhteyttä, josta ei saa mitään palvelua. Varsin nokkelaa, täytyy myöntää.

Loputonta jonotusmusiikkia

Iltasella sitten, kun oli kotiin lähdön aika, toistui sama manööveri. Puhelinlaskua lienee taas kertynyt jokunen euro, siinä jonotusmusiikkia kuunnellessa loputtomiin.

Lähdimme lopulta bussipysäkille bussia odottamaan, vaan eipä kuulunut sitäkään. Onneksi sattui tulemaan taksi, jonka saimme lennosta kiinni, aikamme odotettuamme.

Näinä aikoina, kun paasataan kyllästymiseen asti ilmaston suojelusta ja oman auton käytön haitallisuudesta, tulee mieleen, että pitäisiköhän sen julkisen liikenteenkin eteen tehdä jotakin?

Edellä kerrotun lisäksi, ja kaiken kruunuksi kun kävi vielä niin, että ostaessamme lippua etelään menevään Intercityyn, meille ilmoitettiin, että juna onkin täynnä, eikä lippuja voi enää myydä!

Kaiken jo kärsityn odottelun jälkeen saimme vielä odotella tunnin Hämeenlinnan asemalla seuraavaa junaa. Odottelumme ratoksi päätimme ostaa jäätelöt – jotka olivat jo valmiiksi ”pakastimessa” sulaneet.

Menot