Mielipiteet

Mielipide: Taloustilanne ei saa estää Hämeenlinnaa satsaamasta tulevaisuuteen

Hämeenlinnan tulevaisuuden mahdollisista kehityshankkeista on vuosien varrella esitelty monta havainnekuvaa. Tämä vuonna 2016 julkaistu esittää niin sanotun ykköskorttelin sisäpihaa. Kuva: Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Harris- Kjisik Architects
Hämeenlinnan tulevaisuuden mahdollisista kehityshankkeista on vuosien varrella esitelty monta havainnekuvaa. Tämä vuonna 2016 julkaistu esittää niin sanotun ykköskorttelin sisäpihaa. Kuva: Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Harris- Kjisik Architects

Miten vastata budjettitavoitteiden ja tulevaisuuden kehittämisen samanaikaiseen haasteeseen?

Tämä on tietyllä tavalla kaikkein olennaisin kysymys, puhutaan sitten yrityksestä, kunnasta tai valtiosta. Miksi itse kunkin tahon akuutti taloudellinen tilanne on mahdollisesti huono?

Joko ongelmat ovat kulupuolella tai sitten muut ovat onnistuneet paremmin kehittämään toimintaansa muuttuvan toimintaympäristön haasteet ja mahdollisuudet huomioiden ja nimenomaan sillä strategisella, kaikkein vaikuttavimmalla tasolla.

Myös muualla tehtävät ratkaisut vaikuttavat

Elämäämme ja tulevaisuuteemme ei vaikuta ainoastaan se mitä teemme, vaan myös se, mitä muualla tehdään ja miten siihen reagoimme.

Tulevaisuuden strategisen kehittämisen suhteen on oleellista löytää ne oikeat vaikuttavat kehityskohteet vaikkapa perinteiseen Swot-analyysin tai todelliseen vetovoima- ja pitovoima-analyysiin pohjautuen. Ongelma on, että helposti liian fraasinomaisesti tiettyjä asioita pidetään vahvuuksinamme tai vetovoimatekijöinä.

Pitää olla realisti ja vastata kysymykseen, miten itse kukin ajateltu vahvuus tai vetovoimatekijä näkyy konkreettisesti käytännössä ja tuo euroja tulopuolelle.

Vahvuudet pitää osata muuntaa vetovoimaksi

Koko ajan tulee myös nöyrästi tarkastella tilannetta suhteessa muihin alueisiin. Ei luonto lopu kun siirrymme Pirkanmaalle tai Uudellemaalle, vesistöjä on kaikkialla tuhansien järvien maassa ja historiaa löytyy myös todella monelta paikkakunnalta.

Kyse on siitä missä vahvuudet oikeasti muuttuvat päätösten ja toiminnan kautta vetovoima- ja pitovoimatekijöiksi huomioiden eri kohderyhmät, asukkaat, yritykset, turistit, tapahtumajärjestäjät. Yksi selvä alueita erottava tekijä onkin tekemisen kulttuuri.

Siitä on vaikkapa Taloustutkimuksen Kuntien imago 2018 tutkimuksen ykkönen, Seinäjoki hyvä esimerkki, samoin kärkipäähän sijoittuva Jyväskylä.

Kysymys kuuluu: mistä säästetään?

Kaikkien vahvuuksien näkyväksi tekeminen eli muuttaminen vetovoimaksi ei ole yhtä helppoa.

Hämeenlinnan tulee luonnollisesti säästää ja leikata kuluja. Kyse on mistä säästetään, hallinnosta vai palveluista?

Jätetäänkö tulevaisuusinvestoinnit tekemättä? Tämän hetken tilanteeseen on monia syitä, niin omia kuin ulkopuolisia.

Syitä löytyy kulupuolelta, mutta myös siitä, että olemme jääneet kehityksessä monesta alueesta jälkeen.

Toki on varmaan tehty vääriäkin päätöksiä, mutta enemmin siitä, ettei päätöksiä ole tehty. Onko ollut tekemisen kulttuuria? Onko enemmän kipinää vai kitkaa?

Satsaamalla tulevaisuuteen on onnistuttu

Kun katsomme kaikkia kasvavia seutuja, pääkaupunkiseutua, Tamperetta, Jyväskylää ja Seinäjokea niin ne ovat päässeet nykyiseen tilaan nimenomaan tulevaisuuteen satsaamalla.

Haasteellinen taloustilanne ei saa tarkoittaa, ettei tulevaisuuteen satsata, mutta se asettaa entistä suuremmat paineet tehdä viisaita tulevaisuusinvestointeja.

Tilanteen heiketessä ja väestön ikärakenteen vanhetessa yhtälö vaikeutuu koko ajan. Toisaalta pitää varoa säästämästä sieltä, mikä vaikuttaa tärkeimpiin vetovoima- ja pitovoimatekijöihin.

Kannattanee myös vahvasti harkita niitä tulevaisuusinvestointeja, joihin on saatavissa merkittävässä määrin ulkopuolista rahaa

Menot