fbpx
Mielipiteet

Mielipide: Tämä olisi sadan vuoden ratkaisu Hämeenlinnan Ruusukortteliin – Ensimmäisenä olisi kiinnitettävä huomiota liikenneratkaisuun

Ykköskorttelia ja Ruusukorttelia suunnittelevan arkkitehtitoimiston havainnekuvassa suojeltu Sibeliuksen syntymäkoti pysyisi uudisrakennusten vieressä niin sanotussa taskupuistossa. Kuva: Havainnekuva: Aihio Arkkitehdit / ARCO

On paljastanut, että Sibelius kävi syntymässä Hallituskadun varressa, mutta vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Sibeliuspuiston tuntumassa Sibeliuksenkadun ja Birger Jaarlin kadun kulmauksessa.

Nykyiseen syntymäkodin paikalla olevaan rakennukseen hänellä ei ollut minkäänlaisia siteitä. Syntymäkodissa on esillä sen ajan esineistöä ilman yhteyttä Sibeliukseen. Kun syntymäkoti siirretään arvoisensa paikkaan Sibeliuspuiston alapäähän, voidaan keskustaa ja Ruusukorttelia kehittää yhtenäisenä kokonaisuutena.

Museovirasto vastustaa jostain syystä Sibeliuskodin siirtoa, Sokoksen purkamista sekä korkeampaa rakentamista.

Kysyisin millä pätevyydellä? Jos koulutus on luiden tonkimista muinaisalueilla, ei se anna suurempaa pätevyyttä tulevaisuuden hahmottamiseen kuin kellä tahansa kansalaisella on. Kaupungin silhuetin ajanmukaistaminen on meidän kaikkien asia.

Kun Ruusukorttelin kaavoja muutetaan, on ensimmäisenä kiinnitettävä huomiota liikenneratkaisuun. Esitetty luiska Hallituskadulta on täysin epäonnistunut ajatus.

Ruusukorttelin rakentaminen kestänee 5–10 vuotta. Tänä aikana Hallituskatu olisi koko ajan tukossa maansiirtoautojen ja rakennustarvikerekkojen kääntyillessä ahtaalla kadulla. Rakentaminen tukkii läheisen katuverkon, joka jää tukkoiseksi myös rakentamisen päätyttyä lisääntyvän liikenteen takia.

Sisääntulo Rantatorilta. Logistisesti paras ratkaisu olisi kaivautua Rantatorilta maan alle ja kaivaa tunneli Sibeliuksenkadun alla Raatihuoneenkadulle ja siitä edelleen Ruusulle.

Tunneli kaivautuisi oletettavasti pohjaveden alapuolelle, mikä sinänsä ei ole ongelma insinööreille. Tehokkaammin rakennettuun Ruusun voisi tehdä kolmannenkin pysäköintikerroksen, joka olisi Ruusun pohjataso.

Vanhat rakenteet voisi purkaa alhaalta käsin. Kun kaikki purku- ja rakennusliikenne tapahtuisi alhaalta käsin, ei rakennustyömaasta olisi samanlaista haittaa kuin konventionaalisella tavalla rakennettaessa.

Yhdyskatu Visamäkeen. Rakennusliikenne pitäisi ohjata Paasikivenkadun yli entisen Hämeenkaaren ohittaen Vikmaninlahtea täyttäen moottoritien varteen, jonne pitäisi rakentaa moottoritietä sivuava katu Visamäkeen. Visamäestä on yhteys kaatopaikalle, jonne kaikki rakennusjäte voitaisi toimittaa kierrätystä ja maisemointia varten.

Jos ei oteta huomiota Ruusun ja tunnelin liikennevaloja, on liikennesuunnitelmassa vain yhdet, jo olevat Paasikiventien liikennevalot.

Rakentaminen, kuten myös Ruusun valmistumisen jälkeinen lisääntyvä liikenne, eivät käytännössä aiheuttaisi liikenneongelmia.

Vikmaninlahtea voisi täyttää sen verran enemmän,, että sinne voisi sijoittaa tulevaisuudessa keskustasta puuttuvat huoltoasemat veneilyä ja sähköautojen lataamista varten. Kuivasilta ja moottoritie on rakennettu vesijättömaalle, joten Vikmaninlahden pohjukka on vain pieni lisä vesijättömaan täyttämisperinteeseen.

Epärealistinen? Kuvitteellisesti kaupunki voisi ottaa 100 miljoonan lainan rakentamisen ajaksi. Lainasta koituisi korkomenoja vuodessa runsas miljoona, hyllytetyn Sibeliuskadun pyörätien kustannusten verran. Rakennusaikainen verotulojen lisäys kattaisi korkokulut, joten laina ei rasittaisi kaupungin kassaa.

Tällä rahalla kaupunki rakentaisi ruusukorttelin alle kolme pysäköintikerrosta, joilta olisi varaus päästä Ruusukorttelin viereisien tonttien alle. Kaupunki ei myisi pysäköintipaikkoja eikä antaisi vakiopaikkoja, mikä ainakin tuplaisi pysäköintimahdollisuuksien määrän nykyratkaisuihin verrattua.

Ainakin tuplaantuvaa rakennusoikeutta ei annettaisi ilmaiseksi kiinteistösijoittajille. Kaupunki voisi mennä mukaan kiinteistösijoittamiseen ottamalla omistukseensa ainakin puolet lisääntyvästä rakennusoikeudesta.

Aikanaan Ruusun valmistuttua kaupunki voisi myydä omistusosuuksiaan, millä voitaisi maksaa kaupungin velka pois.

Projektin tuloksena saataisiin verotuloja 5 000 x 10 000 euroa = 50 miljoonaa, pienempikin määrä riittäisi. Samalla saataisiin kaupunkiin korkean teknologian hyväpalkkaisia työpaikkoja. Enää ei vastavalmistuneiden opiskelijoiden tarvitsisi suunnitella muuttoa Tampereelle vilkkaamman elämän perässä.

Tapio Yli-Kovero

Hämeenlinna

Menot