Mielipiteet

Mielipide: Tarvitaan aitoja keinoja kiusaamista vastaan – Nollatoleranssi on tyhjää puhetta

Jokaisella koululaisella on oikeus opiskelurauhaan. Tavanomainen oppitunti menossa Forssan keskuskoulussa marraskuussa vuonna 2018. Kuva: sara mäki
Jokaisella koululaisella on oikeus opiskelurauhaan. Tavanomainen oppitunti menossa Forssan keskuskoulussa marraskuussa vuonna 2018. Kuva: sara mäki

Vihreiden kansanedustaja Mirka Soinikoski otti Hämeen Sanomissa 25.9.2020 kantaa kiusaamiseen. Soinikosken mukaan kiusaamiselle on oltava nollatoleranssi.

Teija Sydänmaanlakka kommentoi kirjoitusta tekstareissa 28.9.2020 todeten, että nollatoleranssi on omiaan edistämään vaikenemisen kulttuuria.

Olen samaa mieltä. Nollatoleranssin ollessa vain puhetta ilman konkreettisia toimia, todellisia mittareita ja sanktioita, seuraukset ovat tunnetun kaltaisia.

Konkreettisia keinoja voi hakea naapuristamme Ruotsista, jossa opetuksen järjestäjä voi joutua korvausvastuuseen, jos koulussa ei ole riittävästi puututtu kiusaamiseen.

Korvausvastuu on tehokas keino

Korvausvastuu on tehokas keino ohjaamaan viranomaista tekemään kaiken voitavansa.

Korvausvastuun lisäksi Suomessa tarvitaan koulujen toiminnan systemaattista tarkastamista. Kuntien toteuttama omavalvonta on riittämätöntä. Aluehallinto ei reagoi kuin kanteluihin ja valituksiin.

Oikeustieteen professorin Suvianna Hakalehdon mielestä Suomessa tarvitaan myös selkeä väylä, jonka kautta oppilaat voisivat kannella koulujen toiminnasta kiusaamistilanteissa. Kanteluiden määrä olisi myös tietynlainen mittari.

Ruotsin kouluvirasto ylläpitää kiusaamistapauksista tietokantaa, josta vanhemmat voivat halutessaan tarkastella koulukohtaisia tietoja. Viranomaiselta voi pyytää tarkempia asiakirjoja kiusaamistapauksista ja ne on myös luovutettava.

Kiusaajat vaihtamaan koulua

Lisäksi perusopetuslakia tulee muuttaa niin, että kiusattujen sijasta kiusaajat siirretään toisiin kouluihin. On kestämätöntä, että kiusaamisen uhrit ja heidän perheensä joutuvat kerta toisensa jälkeen järjestelemään arkensa uudelleen kiusaamisen takia.

Tästä kansanedustaja Tiina Elovaara teki vuonna 2016 lakialoitteen, jonka kansanedustajien enemmistö allekirjoitti. Kokoomuksen kansanedustaja Terhi Koulumies teki samanlaisen aloitteen syksyllä 2019.

Se, että asia on eduskunnassa haudattu kahdesti valiokuntiin asiantuntijoiden ja OAJ:n suosiollisella myötävaikutuksella, on häpeäksi koko instituutiolle.

Päivän lehti

22.10.2020

Fingerpori

comic