Mielipiteet

Mielipidevieras: Tiedekansallispuisto ja opetusmetsä hyötyvät toisistaan

Kulotus on ollut yksi Evolla käytetty opetusmenetelmä. Kuva vuodelta 2009, kun Hamkin opiskelijat kulottivat. Kuva: Pirkko-Liisa Kastari
Kulotus on ollut yksi Evolla käytetty opetusmenetelmä. Kuva vuodelta 2009, kun Hamkin opiskelijat kulottivat. Kuva: Pirkko-Liisa Kastari

Iso joukko metsästäjiä ja riistanhoitoyhdistyksiä sekä yksityishenkilöitä esitti huolensa metsäkoulutuksen ja opetusmetsien muuttuvasta roolista, mikäli tiedekansallispuisto tulee Evolle (HäSa 28.4.2021).

Kuva: MIKAELA HOLMBERG
Mona-Anitta Riihimäki. Kuva: Mikaela Holmberg

Hämeen ammattikorkeakoulun opetusmetsien (kaikkiaan 1800 hehtaaria) hoidolle on asetettu alusta asti tavoite toimia Suomen metsätalouden näyteikkunana eri sidosryhmille. Opetusmetsän toimintojen kehittäminen tiedekansallispuiston vieressä voidaan nähdä jatkumona tälle tavoitteelle ja mahdollisuutena olla osa ainutlaatuista metsäkoulutus- ja tutkimusalustaa.

Luontoarvojen lisäksi Evon alueen arvo on dokumentoidussa metsätalouden perinnössä. Tiedekansallispuiston ennallistettavat ja metsänhoidon ulkopuolella olevat metsäalueet luovat vertailukohdan opetusmetsän metsätalouden piirissä oleville alueille. Kansallispuistostatuksella on myös brändiarvo, joka voidaan hyödyntää metsäkoulutuksen profiloinnissa sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti.

Polulla on mutkia

Polku tiedekansallispuistoon ei kuitenkaan ole koulutuksen kannalta haasteeton.

Huolta herättävät kävijämäärien kasvaminen, alueen logistiikka ja metsänhoidollisten toimenpiteiden saama lisääntyvä huomio kansallispuistoon rajautuvilla alueilla. Ajatukset opetusmetsän käytön lisääntymisestä on harkittava tarkkaan huomioiden ensisijaisesti koulutuksen tarpeet sekä opiskelijoiden ja muiden käyttäjien turvallisuus.

Samat teemat puhuttavat monia muita alueeseen kytkeytyviä tahoja, ja näihin pyritään alueellisen työryhmän työskentelyssä löytämään ratkaisuehdotuksia. Hamk on aktiivisesti mukana sekä tiedekansallispuistoa selvittävässä alueellisessa työryhmässä että tiederyhmässä.

Metsätalouden ammattilaisia ja asiantuntijoita on koulutettu Evolla vuodesta 1862 alkaen. On tärkeää, että Evo säilyttää erityisen merkityksensä maamme metsätalouden koulutuksen ja tutkimuksen edistämisessä.

Uusimpia teknologisia ratkaisuja

Tiedekansallispuistoa valmistelevan työryhmän ympäristöministeriöltä saamassa toimeksiannossa esitetäänkin reunaehtona, että opetusmetsät jätetään kansallispuistosta tehtävien aluerajausehdotusten ulkopuolelle. Osa alueesta on Hamkin omassa omistuksessa, suurin osa on Metsähallituksen hallinnoimaa valtion maata, joka on sopimuksella osoitettu opetusmetsäkäyttöön. Opetusmetsien käytön suunnittelusta vastaa Hamk yhteistyössä Metsähallituksen kanssa.

Hamk ja Hämeen ammatti-instituutti hyödyntävät opetusmetsiä laajasti koulutuksissa. Niissä hyödynnetään uusimpia teknologisia ratkaisuja ja tutkimustietoa mm. metsätalouden ympäristövaikutuksien arvioinnissa. Älykkään mittaus- ja havainnointiteknologian tuominen osaksi tunnettua metsienkäsittelyhistoriaa on avain tämän päivän kestävyys- ja ilmastohaasteiden taklaamiseen.

Nykyinen metsäbiotalous on metsän monikäytölle kestävyyshaaste, johon koulutuksen ja tutkimuksen on vastattava. Kestävän metsätalouden asiantuntijan on tunnettava käytännössä metsänhoidolliset toimenpiteet kyetäkseen arvioimaan niiden kokonaisvaikutukset.

Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus tarjota näkymä maassamme käytössä olevien metsien hoitotoimenpiteiden vaikutuksiin ilmastollisista, ekologisista, sosiaalisista ja taloudellisista näkökulmista. Pinta-alaltaan laajassa opetusmetsässä pystytään havainnoimaan myös hoitotoimenpiteiden ekosysteemitason vaikutukset esimerkiksi metsälajiston monimuotoisuuteen.

Kirjoittaja on biotalousosaamisen yksikön johtaja Hämeen ammattikorkeakoulussa ja Hamkin edustaja tiedekansallispuistoa valmistelevassa alueellisessa ryhmässä.

 

Juttua korjattu 1.6. kello 11.58: Huhtikuisen kannanoton allekirjoittajissa oli iso joukko riistanhoitoyhdistyksiä. Aiemmin jutussa kerrottiin virheellisesti, että allekirjoittajissa olisi ollut metsänhoitoyhdistyksiä.

Menot