Mielipiteet

Mielipide: Tulija pitää toivottaa tervetulleeksi Sibeliuksen syntymäkaupunkiin

Sibeliuksen syntymäkoti (keltainen vanha puutalo kuvan keskivaiheilla) on Hämeenlinnan keskustassa pahasti puristuksessa myöhemmän rakennuskannan keskellä. Kuva: Riku Hasari
Sibeliuksen syntymäkoti (keltainen vanha puutalo kuvan keskivaiheilla) on Hämeenlinnan keskustassa pahasti puristuksessa myöhemmän rakennuskannan keskellä. Kuva: Riku Hasari

Olen ihmetellyt Hämeenlinnan kaupungin matalaa profiilia ja omien vahvuuksiensa vähättelyä. Esimerkiksi kaupungin ohi huristeleva vieraspaikkakuntalainen ei ehkä koskaan saa tietää, että ajoi juuri Sibeliuksen syntymäkaupungin ohi.

Olen monessa kohtaa samaa mieltä kuin Kimmo Kautio kirjoituksessaan (HäSa 21.4.) ”Vahvistetaan kaupungin vahvuuksia”.

Viihtyisyyden, turvallisuuden ja hyvän perhearjen lisäksi jatkossa yhä tärkeämpää asuinpaikan valinnassa on paikan ja alueen identiteetti.

Kaupunkien kilpailuasetelman vuoksi kaupungit pyrkivät erottumaan toisistaan. Elinvoimaisuutta voidaan osaltaan osoittaa juuri omaleimaisten ja houkuttelevien paikkojen avulla.

Hämeenlinnan erinomainen sijainti kahden suuren metropolialueen puolimatkassa tarjoaa loistavan mahdollisuuden profiloitua aidoksi kulttuurikaupungiksi. Miksi siis piilottelemme paikkakunnan helmiä?

Ehdotan uusia infotauluja

Ehdotan, että aloitamme profiilin nostamisen toivottamalla kaikille Hämeenlinnaan tulijoille ja ohiajaville näkyvin kyltein ja infotauluin ”Tervetuloa Hämeenlinnaan, Sibeliuksen syntymäkaupunkiin”.

Näin havahduttaisimme matkailijat sekä myös kaupungin omat asukkaat tutustumaan tarkemmin tähän vetonaulaan. Lisäksi tällainen ”mainos” poikkeaisi konsulttien laatimista tylsistä tervetulotoivotuksista, koska tämä ilmoitus on totta.

Identiteetti vahvistuisi

Emme vielä lupaa mahdottomia, mutta näin vahvistuisi hämeenlinnalaisten identiteetti ja samalla löytyisi hyvä kehityssuunta kulttuuritarjonnalle. Sibeliuksen nimeen nivoutuu monenlaista kulttuuria musiikkia, teatteria ja historiaa tarinoineen.

Sibeliuksen syntymäkaupunkina voisimme aluksi profiloitua lasten- ja nuortenkulttuurin saralla, jossa kaupungillamme on paljon vahvuuksia.

Onhan Hämeenlinna valittu 2020 Suomen ensimmäiseksi lastenmusiikkipääkaupungiksi, jossa lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXilla oli keskeinen rooli.

Unohtaa ei sovi Miniteatteria ja Sibelius-fantasia -kaupunkitapahtumaakaan. Näiden ohella Hämeenlinnan vahvuuksiin kuuluvat muun muassa Verkatehdasalue Vanaja-saleineen, teattereineen ja Suistoklubeineen, Linna Jazz, Hämeen vanha linna museoineen, taidemuseo ja Wetterhoff tarinoineen.

Tämä on myös liikuntakaupunki

Hämeenlinna on myös liikuntakaupunki. Lisäksi luontokohteina on mainittava Ahveniston olympiapuisto, Aulangon puistometsä Sibeliuksen Metsineen, kaupunginpuistot, Kantolan tapahtumapuisto sekä Evon retkeilyalue.

Tähän kokonaisuuteen sisältyy eittämättä myös keskustan ykköskorttelin, niin sanotun Ruusukorttelin kohtalo.

Sibeliuksen syntymäkaupunkina meidän tulee huolehtia, että Sibeliuksen syntymäkoti saa arvoisensa ympäristön. Sibeliuksen syntymäkotia ei saa unohtaa johonkin nurkkaan, vaan sen tulisi olla näkyvästi koko korttelin sielu.

Sibelius on sykkivä sydän

Sibeliushan on se sydän, joka siellä sykkii. Tehdään jotain sellaista, mistä voisimme olla ylpeitä ainakin seuraavat 50 vuotta.

Johtotähdeksemme voimme laittaa vaikkapa sen ”The World Capital of Sibelius”, mutta sen aika olkoon myöhemmin. Nythän lause näkyy jo muutamissa kaupungin viemärin kansissa. Näistä katse vain ylöspäin!

Päivän lehti

12.7.2020