Mielipiteet

Mielipide: Valkohäntäpeura on osa hämäläistä kulttuurimaisemaa – Kevennä kaasujalkaa ja ajattele hienoja eläimiä

Valkohäntäpeurapukki Janakkalan Rehakan kylän kulttuurimaisemassa. Kuva: Juha Tuuliainen
Valkohäntäpeurapukki Janakkalan Rehakan kylän kulttuurimaisemassa. Kuva: Juha Tuuliainen

Ilse Seppälä Lopelta kirjoitti Hämeen Sanomissa (6.8.) kansalaisaloitteesta, joka on tehty valkohäntäpeuran metsästyksen luvanvaraisuuden poistamiseksi.

Valkohäntäpeura tuotiin Suomeen vuonna 1930. Eläin sai kansan suussa nimen laukonpeura liittyen Laukon kartanoon, jonka maille lahjoituksena Amerikasta saatu eläin istutettiin.

Tuosta ajasta on kulunut 90 vuotta ja istutettujen jälkeläisistä on tullut elinvoimainen kanta eteläsuomalaiseen kulttuurimaisemaan. Tuossa maisemassa valkohäntäpeura herättää niin ihastusta, mutta myös vihastusta.

On hienoa katsella uljasta eläintä

Itse kuulun ensimmäiseen kategoriaan, ihailijoihin. On hienoa katsella tuota uljasta eläintä hämäläisessä maalaiskulttuurimaisemassa. Usein myös kameran etsimen takaa.

Vuosien aikana olen oppinut tuntemaan jo paikkoja, missä ne laiduntavat, kulkevat ja voin onnistua kuvamaan.

Liikenteessä osaan valita sellaisen ajonopeuden, että tiedän kykeneväni pysäyttämään autoni, jos jostain syystä peura astelee tielle.

Oikea tilannenopeus säästänyt törmäyksiltä

Läheltä piti -tilanteet voi laskea yhden käden sormilla ja joka kerta oikea tilannenopeus on säästänyt yhteentörmäykseltä.

Mitä kovempaa ajat hirvivaara-alueella, sitä heikommin teet havaintoja ja sitä vähemmän jää toiminta-aikaa havainnon jälkeen.

Valkohäntäpeurat kulkevat pelloilla, mikä ei ole välttämättä viljelijälle mieleen. Vahinkoja tulee, se on myönnettävä.

Riista on kriisiajan ruokavarantoa

Kuitenkin jos ajatellaan suuremman mittakaavan merkitystä, ovat nämä eläimet myös kriisinajan ruokavarantoa, kuten myös hirvet ja muut riistaeläimet. Jos tulee ei toivottu tilanne, missä ruokavarojen saatavuus ei onnistu normaalitavoin, astuu kuvaan näiden eläinten hyödyntäminen ruuaksi väestönsuojelullisessa mielessä. Esimerkiksi sota-aikana riistaeläimillä oli suuri merkitys kansamme ravintona, kun ruoka oli kortilla ja tarkkaan säännösteltyä.

Tuosta ajasta ei ole kulunut edes sataa vuotta, vaan sen voi laskea seniori-ihmisen iässä. Vaikuttaisi järjettömältä alkaa suurin mitoin teurastaa tällaista lihavarantoa vain sen tähden, että joku tai jotkut haluaa ajaa sataa töihin.

Ammattikuljettajat osaavat huomioida riskipaikat. Miksi henkilöautoilijat eivät siihen kykenisi?

Hirvien kohdalla tällaista suurjahtia aikoinaan toteutettiin, eikä sitä välttämättä voinut kutsua muuksi, kuin ”lahtitalkoiksi”. Niin paljon sieltä metsistä hirviä kaadettiin ja miehet pitkiä päiviä teurastivat lihoja talteen.

Riista-aidat ovat liikenneturvallisuustyötä

Riistanhoitoyhdistykset metsästysseuroineen ahkeroivat liikenneturvallisuuden eteen niin metsästämällä, mutta myös toisella sektorilla: riista-aitojen rakentamisella tielläliikkujien turvaksi. Riista-aita on myös riistanhoidollista vapaaehtoistyötä.

Mitä tulee metsästyksen vapauttamiseen rauhan aikana, siihen ei kannata mennä. Isojen hirvieläinten metsästäminen vaatii kunnollisen suunnitelman aina ja tarpeeksi osaavia toimijoita niin metsästystapahtumaan kuin itse tilanteiden hoitamiseen. Kysymys on turvallisesta toiminnasta.

Luvanvaraisuus tulee säilyttää

Siksi luvanvaraisuus ampumakokeineen täytyy säilyttää ja huolehtia siitä, että hirvieläinten metsästys on aina osaavissa käsissä.

Suuritehoisten ampuma-aseiden käyttö ei ole koskaan yksinkertainen asia. Ne myös vaativat turvallista käyttämistä ja vaaran mahdollisuuden huomioimista ja kanssaihmisten turvallisuudesta huolehtimista.

En kannata valkohäntäpeuran metsästyksen luvanvaraisuuden poistamista. Ennemmin voisi toteuttaa kansainvälistä kaupallista metsästystoimintaa, millä metsästysseurat saisivat toimintavaroja. Esim. Britanniassa varmasti olisi kiinnostusta.

Keventäkää kaasujalkaa ja ajatelkaa hienoja eläimiä

Kun siis ajatte autoillanne töihin tai matkoilla ja ehkä mahdollisesti kiroatte tuota hienoa eläintä, niin ottakaa toinen näkökulma.

Keventäkää kaasujalkaa ja ajatelkaa, että nuo hienot eläimet merkitsevät myös selviytymistä. Yhtä lailla, kun matkustatte ihailemaan eksoottisen Lapin porolaumoja, tai vaikka muuttolintuja, voitte ihailla myös komeita peuroja. Sillä ovathan ne upeita. Kysykää vaikka lapsiltanne. Lasten suustahan tunnetusti totuus kuuluu.

Päivän lehti

24.9.2020

Fingerpori

comic