Mielipiteet

Mielipide: Valtion on panostettava Evoon ja muihin valmiisiin retkeilyalueisiin

Täällä se vasta luontosuhde vahvistuu. Koveron laavun kesäyön tunnelmaa Evon retkeilyalueen naapurista Taruksen puolelta. Kuva: Rauno Lahti
Täällä se vasta luontosuhde vahvistuu. Koveron laavun kesäyön tunnelmaa Evon retkeilyalueen naapurista Taruksen puolelta. Kuva: Rauno Lahti

Korona-aika on houkuttanut suomalaisia sankoin joukoin luontoon. Tämä on heijastunut luontokohteiden kävijämäärissä, joissa on paikoin rikottu ennätyksiä.

Erityisesti kansallispuistot ovat vahvistaneet tunnettuuttaan luontokohteina, mutta kansallispuistojen rinnalla tarvitsemme myös alueita, joissa metsien monet mahdollisuudet suojelusta metsästykseen, metsänhoitoon ja virkistäytymiseen yhdistyvät.

Tähän tarpeeseen vastaavat valtion retkeilyalueet, joista yksi löytyy Evolta.

Tällä hetkellä Suomessa on viisi ulkoilulailla perustettua valtion retkeilyaluetta: Evon lisäksi Ison-Syötteen, Kylmäluoman, Oulujärven ja Ruunaan retkeilyalueet.

Retkeilyalueet ovat jääneet jalkoihin

Valtion retkeilyalueet ovat valitettavasti jääneet jalkoihin alueita kehitettäessä. Myös retkeilyalueiden brändi on jäänyt tuntemattomaksi varsinkin, jos sitä vertaa kansallispuiston brändiin.

Olenkin jättänyt ministerille 16 muun kansanedustajan kanssa vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa kysyn hallitukselta, miten se aikoo kehittää valtion retkeilyalueita. Haluan kuulla myös siitä, miten retkeilyalueverkostoa tullaan tulevaisuudessa vahvistamaan, jotta ihmisten ymmärrys luonnon monipuolisesta hyödyntämisestä vahvistuu.

Valtion retkeilyalueet ovat monipuolisia, retkeilyyn ja muuhun luonnon virkistyskäyttöön tarkoitettuja kohteita.

Metsätaloutta, kalastusta ja metsästystä

Alueilla on merkittyjä kävely- ja hiihtoreittejä, luontopolkuja, telttailualueita ja laavuja. Valtion retkeilyalueilla harjoitetaan myös rajoitettua metsätaloutta, jossa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuus.

Retkeilyalueilla voi lähtökohtaisesti harjoittaa kalastusta ja riistanhoitoa, mutta ne kuuluvat myös Natura 2000-verkostoon.

Retkeilyalueet vastaavat hyvin tämän ajan tarpeeseen: luontosuhteen vahvistamiseen, kestävän metsätalouden tukemiseen ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtimiseen.

Evo on monipuolisessa käytössä

Hämeenlinnan Lammilla sijaitseva Evon retkeilyalue on monipuolisesti erilaisten metsänkävijöiden käytössä.

Alueeseen sisältyy luonnonsuojelualueita, kaksi korkeakoulun tutkimuslaitosta, partiolaisten retkeilyalue, metsähallituksen talousmetsää, metsänhoitomenetelmien tutkimusta ja opetusmetsää sekä paljon muuta.

Alueen virkistyskäytön ja kestävän matkailun ansiosta moni suomalainen lähialueilta ja kauempaa on oppinut metsästä ja vahvistanut luontosuhdettaan.

Retkeilyalueet ovat monipuolisuudessaan ainutlaatuisia. Siksi retkeilyalueisiin panostaminen ympäri Suomen on kannattava tavoite.

Retkeilyalueiden alasajon sijaan niitä tulee kehittää vahvalla poliittisella tahdolla. Retkeilyalueiden brändi tulee päivittää 2020-luvulle kansallispuistojen rinnalle. Me tarvitsemme uuden ajan retkeilyalueita.

Lue myös: Evon kansallispuistohankkeen työryhmä luovutti loppuraporttinsa ministerille – Työryhmä esittää Evolle lähes 5  000 hehtaarin tiedekansallispuistoa (30.6.2021)

Menot