Mielipiteet

Mielipide: Varokaa heikkoja jäitä! – Kaikki samaa mieltä tekojäästä Hämeenlinnan politiikassa?

Tässä kiekkoillaan Hätilässä Tuomelan kentän kaukalossa tammikuussa vuonna 2012. Kuva: Markku Tanni
Tässä kiekkoillaan Hätilässä Tuomelan kentän kaukalossa tammikuussa vuonna 2012. Kuva: Markku Tanni

Voisiko olla mahdollista, että koko Hämeenlinnan poliittinen kenttä on samaa mieltä yhdestä asiasta: tekojäästä!

Kokoomus ilmoitti kuntavaaliohjelmassaan, että tekojäärata tarvitaan vihdoinkin Hämeenlinnaan. Samaa mieltä tiedän olevan demareista ainakin Jorman ja Teijon (toim. huom. Jorma Hassisen ja Teijo Räsäsen).

Tuskin perussuomalaisetkaan vastustaisivat tätä, kun heidän riveissään on entinen jääkiekkoilija. Itse vihreänä ja Lasten liikunnantuen hallituksen jäsenenä tuen myös tätä asiaa vahvasti.

Nyt näyttää vahvasti siltä, että seuraavalla valtuustokaudella tekojääprojekti nytkähtää eteenpäin. Oma panokseni tähän asiaan voi jälleen olla out-of-the-box -ajattelu ja ehdotus siitä, että yhden ison tekojääradan sijaan rakentaisimme kolme pienempää.

Kolme tekojäätä kaupungin eri puolille

Sijainteina toimisivat Pulleri, Nummi ja Sairio, jolloin koko kantakaupungin liikkujat olisi katettu. On tärkeää tukea lasten ja nuorten liikuntaa, joka toimii paremmin silloin, kun heillä on mahdollisuus päästä itse urheilupaikoille. Tätä kautta voisimme edistää korttelijääkiekkotoimintaa sekä taitoluistelua ja näin vahvistaa lasten ja nuorten pitkäjänteistä kehitystä urheilussa.

Oman seurantani mukaan Pullerin jäätä käytettiin tänä talvena ensimmäiset kaksi viikkoa ahkerasti, kun vanhemmat jaksoivat lapsiaan sinne sen hetken kuljettaa, mutta tämän jälkeen kävijämäärät tipahtivat.

Käyttöaste nousisi ja pysyisi tasaisempana

Kolmen tekojääradan ratkaisulla toivoisin, että ratojen käyttöaste nousisi huomattavasti ja pysyisi tasaisempana, kuin yhden ison radan kanssa.

Kolmella kentällä käyttökulut saattavat olla vähän enemmän kuin yhdellä isolla, mutta onko siitä mitään iloa, jos käyttöaste jää alhaiseksi.

Malliesimerkkinä voidaan käyttää Pullerilla sijaitsevaa pesäpalokenttää, jonka pelkät perustamiskustannukset olivat 900 000 euroa ja käyttöaste pahimmillaan vain 30 prosenttia.

Pieni varoituksen sana tuleville päättäjille: varokaa lajiniiloja. Heillä ei ole minkäänlaista realistista käsitystä siitä kuinka paljon heidän lajinsa tarvitsee. Tämän olen oppinut karvaasti, kun olen ollut 8 vuotta Liikuntahallien hallituksessa.

Menot