fbpx
Mielipiteet

Mielipide: Venäjän oikeudettomaan hyökkäykseen on oikeutettua vastata – Aluksi tulisi palauttaa meriteiden vapaus

Sammutustyöt käynnissä venäläisten ohjusiskun jäljiltä Odessassa 24. heinäkuuta. Kuva: Str

YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin taannoisen vierailun laiha lohtu Moskovassa Ukrainan krii-siin liittyen kuvasti Venäjän ylenkatseista suhdetta järjestöön. YK ei ole itsekään pystynyt viime aikoina käynnistämään tarpeellisia aktiviteetteja maailman kriiseissä.

Kansainliitto erotti joulukuussa 1939 Neuvostoliiton, sen hyökättyä Suomeen. Päätös ei neuvostovaltion ekspansiotahtia heikentänyt, sen edetessä kohta muun muassa Baltiaan.

YK joutui verta vuotavaan tulikokeeseensa ihan säännönmukaisin sotatoimin Korean sodassa 1950–53. Siellä Yhdysvaltoja vastaan Pohjois-Korean selustatukena löytyi juuri Neuvostoliitto.

Venäjä torppasi turvallisuusneuvostossa (TN) 2014 vetollaan esityksen Krimin kansanäänestyksen tuomitsemiseksi laittomaksi, josta yleiskokous sitten päätti.

Sotasyyllisyytensä Ukrainassa on Venäjä evännyt, jolloin yleiskokous joutui siitäkin päättämään.

YK:lla on monipuolinen arsenaali rauhan palauttamiseksi

YK:n arsenaali maailmanrauhan turvaamiseksi tai palauttamiseksi on monipuolinen.

Rauhanturvaamisoperaatioissa 1947 alkaen ovat kriisin osapuolet hyväksyneet YK-joukkojen käytön. Aktivismin tilalle on myöhemmin kehitetty ilmaisut sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta.

Rauhaan pakottamisen pitäisi johtaa ainakin tulitaukoon ja jopa rauhansopimukseen.

Humanitaarisessa interventiossa pitäisi sotavoiman käytöllä saada valtio lopettamaan vakavat ihmisoikeusloukkaukset ja puolustaa siviilejä sekä luoda vakautta.

Yleiskokouksen 2005 kehittämällä suojeluvastuun periaatteella YK:n on tarvittaessa voimakeinoin puututtava tilanteeseen, jossa jokin valtio räikeästi loukkaa kansansa ihmisoikeuksia.

Ennalta torjuva isku on sallittua, mikäli vihollisen aiheuttama isku on todellinen ja välitön. Venäjä on tuonut näihin perusteisiin omien kansalaistensa suojelun muidenkin valtioiden alueilla.

Oikeutetulla sodalla sotaa voidaan käydä oikeutetusta syystä ja oikeanlaisin perustein.

Afganistan 2000–21 oli YK:lle ja sen 42 delegaattivaltiolle täyttä sotaa, jossa veri taas virtasi.

Oikedettomaan hyökkäykseen on vastattava

Pakotteilla ja saarrolla pyritään lähinnä taloudelliseen vaikutukseen omien päämäärien hyväksi.

YK urittaa Turkin tuella väylää Mustallamerellä Ukrainan viljan kuljettamiseksi. Järjestön ei pidä luulla sillä siloittelulla hämäävänsä itseään luopumaan vaatimasta Venäjää vastuuseen sotarikoksistaan.

Venäjän oikeudettomaan hyökkäykseen on vastattava oikeutetulla hyökkäyksellä. Rästiin oli jo jäänyt lepsuilu Krimin kohdalla. Aluksi tulisi palauttaa meriteiden vapaus Mustallamerellä, jonka jälkeen palautettaisiin Ukrainalle Krim maihinnousuoperaatiolla. Venäjän ei pitäisi TN:n pysyvänä jäsenenä voida syyttää aktiosta järjestö ” ” työnantajaansa ” YK:ta.

Vuotaisiko vyörytyksessä kuitenkin punainen veri mustaan mereen? Lausuihan Otto von Bismarck puheessaan 1862, että ”ajan suuret kysymykset ratkaistaisiin verellä ja raudalla”.

Venäjän voisi erottaa YK:sta

Kansainvälinen tuomioistuin perustettiin YK:n peruskirjaan liittyen.

YK asetti 2003 Kansainvälisen rikostuomioistuimen, mutta siihen eivät liittyneet Yhdysvallat, Venäjä eikä Kiina. Tuomioistuin käsittelee sotarikoksia, rikoksia ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhontaa. Istuimen päätökset ovat TN:n veto-varaisia.

YK:n ihmisoikeustuomioistuin ja Euroopan Neuvosto ovat erottaneet Venäjän jäsenyydestään.

Ukrainan sotaan liittyen YK:n olisi mahdollista peruskirjansakin pohjalta erottaa Venäjä.

Yhteisöstä erotetun jäsenen odotetaan katuvan tekojaan ja tuovan tapoihinsa parannusta. Sellainen olisi tosin Venäjän kohdalla yhtä epätodennäköistä kuin kylmä päivä helvetissä.

Reino Laajaniemi

majuri evp.

Hämeenlinna

Keskustelukerho Kymppikaartin puolesta

Menot