Mielipiteet

Mielipide: Sunnuntailisä kurjistaa palvelut ja heikentää työllisyyttä

Hämeenlinnalaista hiljaisuutta kävelykatu Reskalla. Kuva: Pekka Rautiainen
Hämeenlinnalaista hiljaisuutta kävelykatu Reskalla. Kuva: Pekka Rautiainen

Katselin tavanomaista viikonloppuista elämänmenoa Hämeenlinnan keskustassa. Katselin kuollutta kaupunkia, josta puuttuivat ihmiset, vaikka aurinko paistoi ja oli mukava ulkoiluilma.

Luulisi, että keskustan liikkeissä ja kuppiloissa olisi ollut vilskettä. Ei ollut vilskettä, kun ei ole syytä tulla keskustaan. Koronallakin oli tietysti vaikutusta, mutta korona ei koko totuus. Keskusta oli hiljainen ennen koronaakin.

Arkena Hämeenlinnassa tarjotaan lounasta ainakin 37 kuppilassa noin 10 euron hintaan. Viikonloppuna ei ole lounastarjontaa. Ruokaa saa pizzerioiden lisäksi muutamasta ravintolasta a la carte -hintaan. Lounaalla käyvät myös eläkeläiset ja työssä käymättömät. Nyt heille ei ole tarjolla mitään.

Keskusta menee viikonloppuisin kiinni

Koska ihmiset eivät liiku viikonloppuna, kivijalkamyymälät ja -palvelut samoin kuin erilaiset tapahtumat jäävät pois tarjonnasta, mikä puolestaan vähentää edelleen viikonlopun vilskettä. Kun keskustassa ei ole mitään tekemistä, ajavat bussit tyhjinä harvennetulla vuoroväleillä jne.

Keskusta kurjistuu, mikä on ongelma jo Helsingin Aleksillakin. Koska viikonlopun liikevaihto puuttuu, kurjistaa se myös viikolla auki olevien liikkeiden kannattavuutta, koska vuokrat ja muut kiinteät kulut juoksevat myös viikonloppuna.

Kyseessä on itseään ruokkiva negatiivinen kierre kohti suppilon pohjaa. Kaiken takana ei ole nainen, vaan työaikalain säädökset sunnuntaityön 100 prosentin lisäpalkasta ja työehtosopimusten lauantailisistä. On halvempaa pitää liike kiinni kuin auki ilman asiakkaita.

Kohtuuhintaista ruokaa ei saa mistään

Matkailusta suuri osa on viikonloppumatkailua. Koska palvelut hinnoitellaan viikonlopun mukaan, kivijalkaliikkeet ovat kiinni, kohtuuhintaista ruokaa ei saa ja ihmisiä ei ole liikkeellä, on vaikea kuvitella, että toista kertaa tullaan kalliiseen ja tylsään maahan.

Ruotsissa ei ole vastaavia lauantain ja pyhätyön korotuksia. Ruotsin työllisyysaste on pysyvästi 5–10 % korkeampi kuin Suomen työllisyysaste. Ruotsissa markkinapalveluiden osuus bruttokansatuotteesta on vuodesta 2000 noussut 35 prosentista reiluun 40 prosenttiin, kun Suomessa osuus on noussut 30 prosentista 33 prosenttiin.

Ruotsissa markkinapalveluiden osuus kansantuotteesta on pysyvästi 5–7 % korkeampi kuin Suomessa. Tämä erotus on selitys työllisyysasteen pysyvään alhaisuuteen Ruotsiin verrattuna. Markkinapalveluiden osuus bruttokansatuotteesta korreloi palveluiden osuuteen työvoimasta. Niinpä 5 prosentin vajaus työvoimasta on 3 500 000 x 5 % = 175 000 työllistä.

Tuplapalkan poisto lisäisi nopeasti työllisyyttä

Pyhätyön tuplapalkan poistaminen työaikalaista lisäisi oleellisesti ja nopeasti työllisyyttä, jos ei ihan Ruotsin tasolle, niin ainakin lähelle. Tavoiteltavat 80 000 työpaikkaa löytyisivät varmasti ja nopeasti. Kaavaillut eläkeputken ja työttömyysturvan muutokset eivät luo yhtään uutta työpaikkaa, henkilö siirtyy vain toiseen tilastokategoriaan.

Pyhälisän poistaminen ei oleellisesti heikentäisi niitä nauttivien poliisien, palomiesten, hoivatyöntekijöiden ja prosessiteollisuuden työntekijöiden asemaa, koska heillä on vahvat ammattiliitot, jotka voivat ylläpitää nykyisiä sopimuksiaan. Antaa heidän jatkaa nykyisiä sopimuksiaan, mutta älkäämme estäkö työtä haluavien työntekoa.

Kyse on siitä, että työaikalailla estetään yli 200 000 henkilön työnteko. Kyse ei ole pelkästään heidän työpaikoistaan, vaan kestävyysvajeen kattamisesta, verotuloista, eläkevakuutusmaksutuloista ja sosiaalikulujen vähentämisestä. Työaikalain muuttaminen on kaikkien etu.

Päivän lehti

20.10.2020

Fingerpori

comic