fbpx
Mielipiteet

Mielipide: Yhteisellä matkalla tunteja helteessä pääradalla, ja entäpä sitten?

Rataselvityksiä on käynnissä useampia. Kuva: Pekka Rautiainen

Saimme juhannuksena 2022 kuulla, että Toijalan ja Tampereen välillä tehdyn sillan uusimisen takia päärataa matkustaneet junamatkustajat saivat enimmillään istua helteessä odotellen jatkoyhteyttä Tampereella 14 tuntia.

Tapahtuneesta junaliikenteen katkoksesta tuli mieleeni katsoa, mitä pääradan ja/tai ns. Suomi-radan suunnitteluun kuuluu hankeyhtiössä.

Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla ja Uudellamaalla on menossa kaksi erillistä selvitystä radasta: ensinnäkin nykyisen pääradan vahvistaminen lisäraiteilla ja samalla uuden oikoradan selvittäminen Tampereelta Helsinki–Vantaa lentoasemalle. Suunnittelu on ulkoistettu hankeyhtiölle, siksi tiedon hankkiminen yhtiön asioista on yleensä vaikeampaa kansalaisille verrattuna siihen, että suunnittelua tekisi julkinen liikenneviranomainen.

Suomi-rata hankeyhtiö on selvittänyt toista vuotta nykyisen pääradan kehittämistä ja samalla ns. tunnin junan eli suoran Tampere-Helsinki-Vantaa, Helsinki yhteyden toteuttamista.

Pisimmällä hanke on valmistelussa ns. lentoradassa eli Helsingistä lentoasema Helsinki-Vantaalle. Siellä ollaan aloittelemassa YVA-selvitystä maastotöineen. Uudenmaan maakuntakaavassa lentorata on ennestään valmiina myös.

Verkkotietojen mukaan hankeyhtiö Suomi-rata on kertonut työnsä etenemisestä omistajilleen ja julkaisut lisäksi tiedotteita hankkeesta verkkosivuillaan. 5.5.2022 hankeyhtiö on pitänyt asiasta myös tiedotustilaisuuden Tampereen kauppakamarille.

Kauppakamarin tiedotteesta syntyy kuva, että hankeyhtiössä on kallistuttu jo hieman oikoradan suuntaan mm. näistä syistä.

1. Pääratavaihtoehdossa nykyistä rataa parannettaisiin, oikaistaisiin ja sille rakennettaisiin lisäraiteita. Kaikki oikaisut eivät onnistuisi, eikä ongelmallisten osuuksien alittaminen tunneleilla olisi mahdollista tunnelirakentamisen kalleuden takia.

2. Pääratavaihtoehdossa matka-aika olisi Tampereelta Helsinkiin nopeimmillaan 1 tunti 20 minuuttia. Suurnopeusradalla päästäisiin 56 minuuttiin, ja Tampereelta pääsisi Helsinki-Vantaan lentoasemalle kolmessa vartissa.

3. Suurnopeusradalla voisi olla vuodessa 6,4 miljoonaa matkustajaa. Se lisäisi junamatkustuksen houkuttelevuutta nopeutensa takia ja vapauttaisi pääradalta kapasiteettia sekä tavara- että henkilöliikenteelle. Vapautuvalla kapasiteetilla voitaisiin parantaa pääradan palvelua.

4. Pääradan kehittämiseen on vaikea löytää bisnespohjaista mallia, joten sitä tehtäisiin valtion rahalla tietyn vuosibudjetin mukaisesti. Riihimäki-Tampereen parantamiseen kuluisi näin arviolta kymmenen vuotta. Suurnopeusradan rakentaminen saattaa kiinnostaa yksityisiä sijoittajia. Uusi rata antaisi mahdollisuuksia myös rakentamiselle ja muulle jatkokehittämiselle.

5. Geopoliittinen asemamme on heikentynyt merkittävästi Ukrainan sodan seurauksena. Voisiko Suomi saada EU-rahoitusta myös radan rakentamiseen? Rahoitus olisi Suomelle iso juttu, joten sitä kannattaisi lobata. Kauppakamarin keskustelussa tuli esille myös Suomi-radan rakentaminen Rail Baltican raideleveydellä.

Suomi-rata hankeyhtiön ammattijohdon Tampereen kauppakamarille kertomia perusteluja lukiessa, tulee mielikuva, että hankeyhtiön johdossa on syntynyt käsitys, mitä kannattaa tavoitella.

Se vaikuttaa olevan oikorata Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan lävitse suoraan Tampereelta Helsinki-Vantaa lentoasemalle ja lentorata Helsinki-Vantaalta Helsinkiin.

Kirjoitin asiasta, koska Suomi-rata hankeyhtiössä osakkaina ovat etelähämäläiset kunnat: Hämeenlinna, Janakkala, Riihimäki ja Lahti. Millaista lisätietoa hämäläisillä kunnilla on asiasta ja mitä ajattelevat hankeyhtiön ammattijohdon alustavista ajatuksista?

Kari Mustonen

Eläkkeellä oleva journalisti

Menot