Mielipiteet

Mielipide: Yksityisillä terveysyrityksillä on halua yhteistyöhön – Tuotamme palveluita kustannustehokkaasti

Pihlajalinna toimii Hämeenlinnassa osoitteessa Raatihuoneenkatu 10. Aikaisemmin siirtymistään nykyiseen omistukseen lääkäriasema tunnettiin Linnan Klinikkana. Kuva: Esko Tuovinen
Pihlajalinna toimii Hämeenlinnassa osoitteessa Raatihuoneenkatu 10. Aikaisemmin siirtymistään nykyiseen omistukseen lääkäriasema tunnettiin Linnan Klinikkana. Kuva: Esko Tuovinen

Olisiko yhteistyö avain Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja kuntien terveyspalveluiden rahoitushuoleen?

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri joutuu nostamaan jopa viisi prosenttia kuntien maksuosuuksia (HäSa 7.10.). Ratkaisuksi on ehdotettu muun muassa hankintamenojen tarkastelua ja yt-neuvotteluita.

Sairaalamme johto ja kuntapoliitikot ovat todenneet, että yksi merkittävä syy taloustilanteen heikentymiseen on potilaiden valuminen Kanta-Hämeen ulkopuolisiin sairaaloihin palvelutuotannon vajeiden vuoksi (HäSa 1.10.). Tämä johtaa korkeisiin ulkokuntalaskutuksiin.

Potilaat taas kokevat nämä arviot oikeutetusti syyllistämisenä (mielipiteet, HäSa 8.10.).

Perusterveydenhuollossa Hämeenlinnan terveyskeskuksien hoitoonpääsyaikojen mediaani lääkärinvastaanotolle oli syyskuussa 31,5 päivää ja hammaslääkärille elokuussa 50 päivää. Keskussairaalamme ottaa pronssisijan koko valtakunnan kaihileikkausten jonotilastossa.

Kykyä ja mahdollisuuksia auttaa keskussairaalaa ja perusterveydenhuoltoa

Samaan aikaan yksityisillä terveydenhuollon palvelutuottajilla olisi sekä kykyä että mahdollisuutta auttaa niin keskussairaalaa kuin perusterveydenhuoltoa tarjoamalla vastaanottoaikoja. Näitä voisimme tarjota palvelusetelillä sekä yleis-, että erikoislääkäreille.

Lisäksi voimme tuottaa hyvin laajasti erikoissairaanhoidon palveluita, esimerkiksi ruoansulatuskanavan tähystystutkimuksia ja silmien kaihileikkauksia.

Kaiken lisäksi pystymme tuottamaan nämä palvelut sopimuskumppanille hyvin kustannustehokkaasti ja ulkokuntalaskutusta huokeammin.

Otetaan Kanta-Hämeeseen mallia muista maakunnista

Ehdotan, että Kanta-Hämeen kunnat ja sairaanhoitopiiri ottavat mallia läheisistä maakunnista, joissa yhteistyötä tehdään laajasti ja kustannustehokkaasti.

Onko tässä kenties Sari Raution mainitseman helpon liikkumisen lisäksi syy, miksi kantahämäläiset menevät mielellään niin pohjoisen kuin etelän suuntaan hoitoon?

Keskustelisin mielelläni niin kaupungin kuin sairaanhoitopiirinkin edustajien kanssa, kuinka voisimme olla avuksi. Tämä kuitenkin vaatii asennemuutosta ja aitoa halua tehdä yhteistyötä.

Menot