Mielipiteet

Mielipidevastaus Riihimäen Sami Sulkolle: Kulttuurin ja liikunnan asema perustuu lakiin

Riihimäki on tunnettu kulttuurikaupunkina monista asioista: lasista, taidemuseosta, nuorisoteatteristaan, Vihreästä talosta ja muun muassa Tommi Toijan Eksynyt-veistoksesta. Kuva: Esko Tuovinen, arkisto
Riihimäki on tunnettu kulttuurikaupunkina monista asioista: lasista, taidemuseosta, nuorisoteatteristaan, Vihreästä talosta ja muun muassa Tommi Toijan Eksynyt-veistoksesta. Kuva: Esko Tuovinen, arkisto

Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko kertoo haastattelussa (HäSa 10.10.), että kaupungin säästötoimenpiteiden on tarkoitus kohdistua ei-lakisääteisiin palveluihin, kuten kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluihin.

Perustuslaista on kuitenkin johdettavissa liikunnan asema sivistyksellisenä perusoikeutena ja kuntalain tarkoituksena on muun muassa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen.

Liikunnalla on keskeinen rooli kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä.

Sivistykselliset oikeudet perustuslaissa

Suomen perustuslain 16 pykälässä säädetään sivistyksellisistä oikeuksista. ”Julkisen vallan on turvattava… jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varallisuuden sitä estämättä.”

”Julkisen vallan toimet, joilla edistetään yksilön mahdollisuuksia kehittää itseään liittyvät paitsi opetukseen myös esimerkiksi tiedon hankintaan, tieteelliseen ja taiteelliseen toimintaan, taiteesta nauttimiseen sekä liikunnan ja muun ruumiinkulttuurin harjoittamiseen.”

”Julkinen valta luo edellytyksiä yksilön mahdollisuudelle kehittää itseään siten, että se ylläpitää ja tukee kirjastoja, kansalais- ja työväenopistoja sekä kulttuuri- ja liikuntalaitoksia ja avustaa tieteen, taiteen ja liikunnan harjoittamista.”

Velvoitteet kohdistuvat kuntiin

Säännöksen velvoitteet kohdistuvat julkiseen valtaan eli myös kuntiin.

Kuntalain mukaan ”kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.”

Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin.

Liikuntalaki tukee hyvinvointia

Uusi liikuntalaki tukee kuntalain keskeistä tavoitetta kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä.

Liikuntalain arvopohjassa on keskeistä yhteiskunnan hyvinvointipolitiikan tukeminen liikunnan avulla. Liikuntalaki antaa kunnille myös selkeän toimintavelvoitteen eli liikunnan yleisen edistämisvelvoitteen: yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä.

Laissa aluehallintovirastoista aluehallinnon tehtävänä on puolestaan liikunnan peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta taas sanoo, että kunnan tehtävänä on järjestää kulttuuritoimintaa.

Korostan, että edellä mainittu on suoraa lainausta Kuntaliiton kotisivuilta. Todellisuudessa ei-lakisääteistä on siis vain se, että laki ei velvoita kuntaa tuottamaan näitä palveluja itse.

”Poikkeuksellisen paljon annetut panokset”

Ovatko perustuslaillisiin oikeuksiin kuuluviin ja terveyttä sekä hyvinvointia edistäviin palveluihin ”poikkeuksellisen paljon annetut panokset” hyvä vai huono asia?

Ainakin kävijämäärin laskettuna niin Riihimäen uimala kuin jäähallit ovat kävijät tavoittaneet hyvin, 2018 uimalassa kävi 158 191 asiakasta ja jäähalleissa 102 979 asiakasta.

Puhtaasti euromääräisesti ajatellen sitä voi pitää rasitteena, mutta kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja kunnan houkuttelevuuden kannalta panokset ovat merkityksellisiä.