fbpx
Mielipiteet

Mielipidevieras: Aino-Kaisa Pekonen (vas.): Joustavat työsuhteet vaativat tiukkaa lainsäädäntöä – Pieni edistysaskel tapahtui keväällä

Kuva: Esko Tuovinen

Työnteon on taattava riittävä ja ennakoitava toimeentulo. Tämä ei kuitenkaan toteudu erityisesti sellaisissa työsuhteissa, joissa on viikoittain vaihteleva määrä työtunteja tarjolla. Etenkin niin sanotuilla nollatuntisopimuksilla työskenteleville viikoittain tarjottava työmäärä voi jäädä hyvin pieneksi, jopa nollaan.

Lisäksi työtä teetetään määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa sadoillatuhansilla ihmisillä, joilla olisi halu ja mahdollisuus työskennellä täysiaikaisesti ja vakituisesti.

Pieni edistysaskel tapahtui, kun eduskunnassa hyväksyttiin tänä keväänä lakimuutoksia, joilla toteutetaan Euroopan unionin työehtodirektiivin kansallinen toimeenpano. D irektiivin tarkoituksena on antaa erityisesti vaihteleva-aikaisilla työsopimuksilla, kuten esimerkiksi nollatuntisopimuksilla, työskenteleville turvatummat ja ennakoitavammat työehdot ja näin vähentää epävarmuutta työmarkkinoilla.

Esimerkiksi viime tipassa tapahtuvat työvuorojen perumiset tai lisäämiset vaikeuttavat työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista, ja j atkossa muun muassa alle 48 tuntia ennen työvuoroa perutusta vuorosta maksetaan korvaus.

T yöajoista ja työvuorojen ilmoittamisaikatauluista on sovittava yksiselitteisesti, ja sovittujen aikojen ulkopuolella tarjotuista työvuoroista on työntekijän voitava kieltäytyä ilman sanktioita. Parannus on myös esimerkiksi, että mikäli työnantajalla on lakiin tai työehtosopimukseen perustuva velvollisuus tarjota työn edellyttämiä koulutuksia, on näiden oltava työntekijälle maksuttomia ja ne on laskettava työajaksi.

Työehtodirektiivin ohella hyväksyttiin hallitusohjelman kirjaus vaihtelevalla työajalla työskentelevien työajan vakiinnuttamisesta. Jatkossa työnantajan on oma-aloitteisesti tarkasteltava toteutuneita tunteja vuoden välein ja nostaa työsopimuksen tuntimäärän alarajaa, mikäli toteutuneet tunnit ylittävät tämän rajan jatkuvasti.

Mikäli nollatuntisopimuksella työskennellyt on todellisuudessa tehnyt viikoittain töitä esimerkiksi 10 tuntia, täytyy sopimuksen alaraja nostaa 10 tuntiin.

Vasemmisto on jo pitkään ajanut nollatuntisopimuksista luopumista, ja näenkin, että hallitusohjelman kirjauksen toimeenpaneminen on yksi askel kohti sitä.

Vasemmistoliitto hyväksyi kesäkuun puoluekokouksessaan uuden tavoiteohjelman, joka sisältää myös uuden kirjauksen laissa säädettävästä haittalisästä niihin tilanteisiin, joissa ihmisten työsuhteilla tehdään joustoa.

Työntekijöitä ei voi kohdella pelkkänä resurssina, vaan kyse heidän toimeentulostaan ja elämästään, minkä takia joustosta aiheutuvan haitan edes osittainen korvaaminen on perusteltua.

Olosuhdelisää voidaan verrata esimerkiksi ylityölisään, jonka tarkoituksena on korvata työntekijälle säännöllisen työajan ylittävänä aikana tehtyä työtä. Uutta olosuhde- tai haittalisää maksettaisiin aina, kun työtä teetettäisiin määrä- tai osa-aikaisena, mikä parantaisi tällaisilla työsopimuksilla tekevien ihmisten toimeentuloa. Tämä myös lisäisi kynnystä solmia perusteettomia määrä- ja osa-aikaisia työsuhteita.

Koska työsuhteiden muodot ja työn tekemisen tavat ovat muuttuneet, on työelämästä tullut monille aiempaa epävarmempaa. Onkin siis äärettömän tärkeää, että myös osa-aika-, silppu- ja vaihteleva-aikaista työtä tekeville taataan vahvat oikeudet työelämässä.

Yhteiskunnan on pystyttävä vastaamaan työn muutoksen haasteisiin, ja lainsäätäjien oltava valmiita päivittämään lainsäädäntöä.

Kirjoittaja on riihimäkeläinen kansanedustaja (vas.)

Menot