Mielipiteet

Mielipidevieras: Hämeenlinnan keskustavisio ei kelpaa – Haavekuvia yritetään valtuuston tahdonilmaukseksi

Havainnekuva Hämeenlinnan tuoreimmasta keskustavisiosta. Kuva: johanna.narhi
Havainnekuva Hämeenlinnan tuoreimmasta keskustavisiosta. Kuva: johanna.narhi

Hämeenlinnan kaupungin uutta keskustavisiota luonnehditaan päätösehdotuksessa poliittisen tahdon ilmaukseksi ja suunnitteluohjeeksi kaavoitukselle ja muulle keskustan kehityksen vaikuttavalle päätöksenteolle.

Vuoden 2014 keskustavisiota hyväksyttäessä kaupungin keskustan osayleiskaavaa vasta valmisteltiin, joten visio määritteli ennen kaikkea lähtökohtia osayleiskaavalle.

Hyväksytyllä osayleiskaavalla on jo sidottu vision keskeisimmät tavoitteet sitovammassa muodossa. Tällaisia ovat esimerkiksi keskustan asukasmäärän 50 prosentin kasvattamisen mahdollistaminen ja keskustan eri osien käyttötarkoituksia ja liikennesuunnittelua rajaavien ehtojen asettaminen.

Edellä mainittujen poliittisen tahdon määrittelyjen vuoksi ei enää tarvita uutta visiota. Toteuttaminen etenee asemakaavoituksen ja taloudellisten edellytysten muodostumisen kautta.

Hitaammin hyvä tulee

Viiden vuoden takainen keskustavisio tehtiin nykyistä suurempien väestökehitysennusteiden oloissa. Keskustan asukas- ja työpaikkamäärän merkittävän kasvattamisen tavoitetta ei tarvitse hylätä, mutta se on otettava huomioon ainakin kahdella tavalla.

Keskustaan kohdistuvien kaavoitus-, asunto- ja työpaikkainvestointien aikataulu vuoden 2014 visiossa on jo nyt osoittautunut epärealistisen nopeaksi. Samaa epärealistisuutta ei ole syytä jatkaa. Hitaammin hyvää tulee.

Väestökasvun hidastuminen ja väliaikainen pysähtyminen korostaa myös sitä, että ydinkeskustan kehitys ja kantakaupungin muiden osien kehitys ovat keskenään yhteydessä ja riippuvuussuhteessa.

Erityisesti hidastuvan kokonaiskehityksen oloissa palvelujen ja asuntojen tarjonnan nopea kasvu yhtäällä söisi kehitysedellytyksiä ja palvelutarjontaa toisaalla – muissa kantakaupungin osissa. Tätä ei ole käsitelty keskustavision luonnoksessa lainkaan. Luonnos on päinvastoin vielä suppeampaan keskustaan keskittyvä kuin vuoden 2014 visio.

Ilmastonmuutos ei näy mitenkään

Hämmästyttävää on, että ilmastomuutoksen vakavuuden ymmärtäminen ei ole heijastunut mitenkään visioluonnokseen.

Keskustan pyöräilyn ja jalankulun mahdollisuuksia kehitettäisiin vain yksityisautoilun lisääntymisen mahdollistamisen antamissa rajoissa ja aikatauluissa.

Joukkoliikenteen kehittämistä sanotaan ”jatkettavan” ilman mitään parantamisen tai maksuttomuuden visiota. Ydinkeskustan maanalaisten ja -päällisten betonimassojen lisäämisen ja täydentämisen ilmasto- ja ympäristövaikutuksista ei esitetä mitään huolta tai arviota.

Ydinkeskusta neljässä kvartaalissa

Outoa on myös visioluonnoksen tapa jakaa ydinkeskusta neljään kvartaaliin: kaupallisen toiminnan akseli Goodmanista torille, kulttuurin ja tieteen akseli torilta asemalle, historian akseli Hämeen linnalta torille ja liikunnan ja virkistäytymisen akseli torilta eteläiseen Vanajan rantaan.

Esimerkiksi historiaa on sekä arkkitehtuurin että museoiden muodossa kuitenkin myös torilta aseman seudulle, etelämpänä Palokunnankadun varrella ja myös heti Goodmanin takana. Koko keskustassa on kaikkialla rakennetun kulttuuriympäristön kannalta merkittävää kaupunkikuvaa. Sen mittakaavaa ei pitäisi tuhota.

Virkistäytymistä tapahtuu etelän lisäksi myös esimerkiksi Linnanpuistossa ja Verkatehtaalla, kaupallinen toiminta liittyy kaikkien akselien alueeseen omalla tavallaan.

”Tieteen” akseli?

Ehkä oudoin on luonnostekstin konkretisointi torilta itään suuntautuvalle ”tieteen” akselille: ”Parannetaan tiede- ja kulttuuriyritystoiminnan edellytyksiä – Keskustassa avautuu PARKKI Business Park, joka auttaa yrityksiä ja yrittäjäksi aikovia käynnistämään uutta liiketoimintaa.”

Tekstin yhteydessä olevassa kuviossa taas puhutaan ”kulttuuri- ja tiedehubista” nykyisen sairaalan ja terveysaseman paikalle.

Miksi näin keskeneräistä ja harkitsematonta haavekuvaa edes ehdotetaan valtuuston tahdonilmaukseksi?

Yksi ylitse muiden: toriparkki

Jos katsoo vision valmistelussa teetettyjä selvityksiä, joita on korkeasta rakentamisesta keskustan kaupan kehityskuvaan asti, niin yksi ehdotus näyttää olevan ylitse muiden: toriparkin rakentaminen.

Kaupan kehityskuvassa miltei samaan asemaan pääsee Hämeensaari-areenan rakentaminen. Vision valmistelussa kaupunkilaisten kuulemiseksi järjestettyjen ideapajojen ja nettifoorumien annista luonnokseen näkyy vain vähän jälkiä.

Toriparkki on torpattu valtuustossa ja esimerkiksi valtuutettuehdokkaiden vaalikampanjoissa moneen kertaan ja monin erilaisin perustein.

Hämeensaari pienen yritysryhmän visio

Hämeensaari-areenan osalta taas kaupunginhallitus viime keväänä totesi, ettei kaupunki ole mitenkään sitoutunut hankkeen toteuttamiseen. Se ei ole ollut kaupungin vaan pienen yritysryhmän visio, jonka taloudellinenkin realistisuus on kyseenalaistettu.

Valitettavasti luonnos ei kelpaa valtuuston yhteiseksi tahdoksi. Se heijastaa hyvin kapea-alaista yhden asian ajatusmallia. Kuntademokratia ei voi toteutua ilman vastuullista valmistelua.

Juhani Lehto

professori, valtuutettu (vas.)

Hämeenlinna