Mielipiteet

Mielipidevieras: Jälleenrakennus on biljoonan euron tilaisuus

Kuva: 0
Sirpa Pietikäinen. Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen (kok.), Hämeenlinna.

Niin Suomessa, Euroopassa kuin maailmallakin otetaan julkista velkaa enemmän kuin koskaan. Tukitoimet yritysten ja talouden tukemiseen Euroopassa ovat jo yli 3 biljoonaa eli 3 000 miljardia euroa.

Yhteensä EU-maiden hätätoimet terveydenhuollon ja työvoiman tukemiseksi vastaavat tähän mennessä noin kolmea prosenttia EU-alueen bruttokansantuotteesta eli vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvosta.

Tähän sisältyy muun muassa 540 miljardin hätäpaketti, mukaan lukien 240 miljardin hätälainoitus Euroopan vakausmekanismista EVM:stä tukea tarvitseville jäsenvaltioille erityisesti terveyssektorin investointeihin, 200 miljardin euron investointiohjelma Euroopan investointipankin kautta pk-yrityksille ja 100 miljardin euron SURE-rahasto väliaikaisiin työllisyysvakuustoimiin.

Summan kokoluokkaa ymmärtää paremmin, kun sitä vertaa EU:n vuosibudjettiin, joka on jotakuinkin 150 miljardia euroa vuosittain. Vertailun vuoksi: Suomen bruttokansantuote oli 234 miljardia euroa vuonna 2018 .

Suomen valtion maaliskuinen tukipaketti oli sekin 15 miljardia euroa – yli neljännes Suomen tämän vuoden talousarviosta, 57,7 miljardista eurosta. Viime finanssikriisissä Suomea elvytettiin seitsemän miljardin euron paketilla eli alle puolella nykyisestä.

”Pitäisi edistää vihreää taloutta”

Koronakriisin hoitamiseen tarkoitettu paketti on kaikin puolin ennennäkemätön. Suunnittelun alla on erityinen jälleenrakennusrahasto, joka nostaisi tukipakettia entisestään.

Jaossa on siis ennätysmäärä rahaa. Tämä on myös mahdollisuus.

Voimme valita, laitammeko biljoonat vanhan, kestämättömän teknologian ja saastuttavan tuotannon tukemiseen vai vihreän talouden edistämiseen.

Siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan edellyttää komission arvioiden mukaan 260 miljardin vuotuisia investointeja. Talouden elvytykseen on jo nyt käytetty kymmenkertaisesti enemmän.

Siirtymä kestävään talouteen maksaa myös itsensä takaisin. Komissio on arvioinut, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tuottaa 1,2 miljoonaa uutta työpaikkaa pelkästään vuoteen 2030 mennessä. Luku tulee todennäköisesti kasvamaan muutoksen vauhdittuessa.

Meillä on vastuu seuraaville sukupolville siitä, miten käytimme jälleenrakennukseen ohjatut lainarahat.

”Rattaat kestävälle polulle”

Koronaepidemian aiheuttama talouskriisi on vasta esimakua ilmastomuutoksen tuleviin vaikutuksiin verrattuna. Siksi on tärkeää, että jälleenrakentaessamme taloutta käytämme tilaisuuden korjata sen rattaat kestävälle polulle.

Muuten jätämme tulevien sukupolvien harteille paitsi julkisen velan, myös ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikriisin kustannukset. Olemme lainanneet ympäristöltä ja nyt on korkea aika maksaa velka takaisin.

Tarvitsemme Euroopalle parempaa pandemia-valmiutta ja toimintakapasiteettia ehkäistä ja hoitaa epidemioita. Terveyden saralla jäsenmailla on päävastuu kansalaisten terveyden suojelusta ja terveydenhuoltojärjestelmistä EU:ssa. Valtioiden rajat ylittäviä terveysuhkia on ollut aina. Nyt kun ihmisten rajojen yli maasta toiseen liikkuminen on yhä arkipäiväisempää ja maailma yhä globaalimpi, eivät nämä uhkat ole ainakaan vähenemään päin.

”Emme pärjää yksin”

Nykytilanne osoittaa, miten huono ja puutteellinen tilanne kansalaisten terveyden suojelemisen osalta EU:ssa on. EU-tasolla on olemassa päätös valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista, jossa tällaisten uhkien ehkäisy perustuu tehokkaalle yhteiskoordinaatiolle ja aiheellisesti voidaan todeta, etteivät jäsenmaat ole noudattaneet tätä päätöstä. Meillä tulisikin olla yhteinen tartuntatautiasetus EU-tasolla, jossa asetettaisiin yhteiset tieteeseen perustuvat pelisäännöt, kriteerit ja regulaatio vastaavien tilanteiden varalle.

Vahvistamalla Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen ECDC:n mandaattia, huolehtimalla Euroopan tasolla suojavälineiden ja lääkkeiden riittävyydestä yhteishankinnoin sekä varmistamalla eurooppalaisen lääkkeiden valmistuskapasiteetin myös vaikuttavien lääkeaineiden osalta.

Epidemiatilanne on helpottunut, mutta Covid-19 ei ole valitettavasti mihinkään kadonnut, yhteistoimin on nyt löydettävä ratkaisut niin koordinoituihin exit-strategiatoimiin kuin rokotekehitykseenkin. Globaalien ongelmien edessä emme pärjää yksin.

Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen (kok.), Hämeenlinna.

Päivän lehti

22.10.2020

Fingerpori

comic