Mielipiteet

Mielipidevieras Johannes Koskinen (sd.): Talous kohenee, kunhan korona pidetään kurissa

Koronapassin käyttöönotto voisi edesauttaa yleisötilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistumista. Katsojat jonottivat Tuntemattoman sotilaan elokuvanäytökseen Hämeenlinnassa lokakuussa 2017. Kuva: Tomi Vesaharju
Koronapassin käyttöönotto voisi edesauttaa yleisötilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistumista. Katsojat jonottivat Tuntemattoman sotilaan elokuvanäytökseen Hämeenlinnassa lokakuussa 2017. Kuva: Tomi Vesaharju / HäSa, arkisto

Viime päivien uutiset talouden ja työllisyyden kehityksestä ovat olleet rohkaisevia. Yrityksillä menee ennustettua paremmin, kuluttajien luottamus tulevaan on korkealla, työllisyysaste nousee kohti 75 prosentin tavoitetasoa. Ennestään tunnettua on, että Suomi on koronapandemian kurimuksessa selvinnyt kansantaloutena EU-maista liki parhaiten eli pienimmin menetyksin.

Ongelmia toki riittää. Öljyn hinta maailmanmarkkinoilla on kallistunut edelleen ja näkyy huippuhintoina tankatessa. Tason pitäisi vakiintua selvästi alemmas, mutta sekä tuotannossa sekä kysynnässä ilmenee arvaamattomia tekijöitä. Inflaatiopeikkoa myös maalaillaan joissakin talousennusteissa, Euroopassa kuitenkin epätodennäköisemmin.

Toimivan koronapassin mallin valmisteluun

Pandemian jatkuminen taas uudella, herkemmin tarttuvalla muuntoviruksen aallolla on sekä terveydellinen että taloudellinen ongelma. Liian varomaton yhteiskunnan ja palvelujen avaaminen käy kalliiksi. Tärkeintä on edelleen vauhdittaa rokotuksia, huolehtia tartuntojen torjunnasta ja terveysturvallisuudesta niin työssä kuin arjen muissa askareissa.

Eurooppalaiset koronatodistukset on saatu tänä kesänä laajasti käyttöön ja helpottamaan matkustamisessa paluuta kohti normaalimpaa aikaa. Koronapassi voi tuoda vastaavia etuja yleisötilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistumisessa. Siihen liittyviä oikeudellisia tai käytännön ongelmia ei pidä liioitella, vaan käydä. Luovia ratkaisuja tarvitaan muutoinkin ennen kokemattoman covid-19-ongelmakimpun selvittämiseksi.

Velka pidettävä hallinnassa

Arviot Suomen taloudesta ovat kauttaaltaan myönteisempiä kuin vuosi sitten. Sanna Marinin hallituksen talouspolitiikalla on onnistuneesti tuettu kokonaiskysyntää ja estetty tuotannon supistuksia työllisyysongelmineen. Merkittäviä yksityisiä investointeja on saatu liikkeelle tulevaa kasvua vahvistamaan.

Koronakriisin kustannukset ovat kasautuneet valtiontalouden alijäämäksi suorista ylimääräisistä menoista, yritysten ja kuntien tuista, verohuojennuksista ja menetetyistä verotuloista. Valtion velkaantumista on kauhisteltu ja verrattu 1990-luvun syvän laman velkakierteeseen.

Isot erot 90-luvun tilanteeseen on kuitenkin noteerattava. Yhteisvaluutta euro on poistanut devalvaation kautta aiemmin koituneen velan äkkikasvun riskin, mikä syvensi 90-luvun kriisiä. Korkotaso velasta on nyt nollan tuntumassa, tuolloin prosenteissa toisella kymmenellä.

Euroopan keskuspankki on sitoutunut useiksi vuosiksi hyvin matalien korkojen elvyttävään rahapolitiikkaan. Vaikka valtion velka on kasvanut yli 20 miljardilla eurolla, velanhoidosta menot edelleen alenevat. Suomi on maksanut pois vanhoja velkoja, joiden korko on ollut esimerkiksi 3-4 prosenttia, ja ottanut uutta velkaa osaksi miinuskorolla ja muutoinkin reilusti alle prosentin korolla.

Ajankohtaista on lisätä valtion velkasalkussa vakauttavia pitkäaikaisia 20–40 vuoden lainoja ja suojautua siten myöhemmältä korkotason nousulta. Saksa on esimerkiksi saanut kaupaksi 30 vuoden velkapapereitaan 0,39 prosentin korolla.

Rohkeampaan kasvuun

Suomen kasvuennusteet valtiovarainministeriön papereissa ovat varovaisia. Kahden prosentin sijasta lähivuosina voitaisiin perustellusti tavoitella kolmen tai neljän prosentin kasvulukemia. Eurooppalaisen ja kotimaisen elvytyksen miljardipanostukset pitää käyttää hyväksi uusina vientimahdollisuuksina. Kotimainen kulutus varmasti piristyy tautitilanteen parantuessa ja positiivinen käänne voimistuu.

Jos talouden kasvu on prosentin vahvempaa kuin nyt on ennakoitu, julkinen talous kääntyy ylijäämäiseksi jo vuonna 2023 ja velkasuhde voisi jäädä 70 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Julkisen talouden suunnitelman mukaan velkasuhde taittuisi 75 prosentin tienoille vuosikymmenen puolivälissä.

Tarkkaa taloudenpitoa tarvitaan joka tapauksessa budjetin menopuolella – niin valtiolla kuin kunnissakin. Työllisyyteen, peruspalveluihin ja kasvuun on satsattava, mutta samalla on varmistettava siirtyminen mahdollisimman pikaisesti kriisitaloudesta ja velkaantumisesta vakaan kehityksen aikaan.

Johannes Koskinen

kansanedustaja (sd.)

Hämeenlinna

Menot