Mielipiteet

Mielipidevieras Koskinen: Eläkeköyhyyden voittamiseksi tarvitaan jatkotoimia

Kirjjoittaja on hämeenlinnalainen kansanedustaja (sd.) Kuva: -
Kirjjoittaja on hämeenlinnalainen kansanedustaja (sd.) Kuva: -

Vappusatasta on turhaan morkattu.

Antti Rinteen ja nyttemmin Sanna Marinin hallituksen eläkepolitiikka on tuonut selvän muutoksen viime kauden porvarihallituksen kylmään linjaan. Edellisellä vaalikaudella korotettiin minimitason takuueläkettä yhteensä noin 47 eurolla, mutta samalla jätettiin tekemättä indeksikorotukset muihin eläkkeisiin.

Kansaneläkettä on viimeksi korotettu 20 euron suuruisella tasokorotuksella vuoden 2008 alusta voimaan tulleella lailla. Nyt 1.1.2020 voimaan tuleva kansaneläkkeen noin 34 euron ja takuueläkkeen 50 euron korotus kohdistuu noin 609 000 eläkkeensaajaan, joiden kokonaiseläke on alle 1 200–1 300 euroa kuukaudessa.

Tärkeää on, että eläkkeensaajan asumistuen määräytymistä muutetaan samalla siten, että eläketulon muutos ei juurikaan vaikuta eläkkeensaajan asumistukeen eikä siten vähennä käytettävissä olevien tulojen nousua.

Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korotus nostaa vähimmäiseläkkeen määrää suhteessa pieniin työeläkkeisiin.

Eduskunnassa pidettiin eläkejärjestelmän kokonaisuuden ja järjestelmän kannustavuuden kannalta tarpeellisena, että hallitusohjelman mukaisesti käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Sosialidemokraattien linja on saanut laajenevaa tukea.

Pienten eläkkeiden tasokorotukset jatkuvat tulevina vuosina, niin että sadan euron tavoite toteutuu. Siinä tarvitaan verovaroin kansan- ja takuueläkkeiden korotuksia, mutta myös pieniin työeläkkeisiin vastaavaa solidaarisuuslisää 1400 euron tasolle saakka.

Lähes 40 prosentilla eläkeläisistä kokonaiseläkkeen määrä jää alle 1250 euron kuukaudessa. Heistä kaksi kolmasosaa on naisia. Naisilla on keskimäärin viidenneksen heikommat ansiot ja lyhempi työura. Myös perhevapailla on tässä merkitystä.

Vasta vuoden 2005 jälkeen vanhempainvapaiden ajalta on kertynyt suhteellisen kattavasti eläketurvaa. Karttumaan on aiemmin aiheuttanut aukkoja myös ikäraja: työeläkemaksu meni jo 18 vuotiaasta lähtien, mutta eläketurvaa karttui vasta 23-vuotispäivästä eteenpäin.

Kun olemme esittäneet ansioeläkekarttuman aukkojen paikkaamista jälkikäteen kohdentamalla työeläkejärjestelmän sisältä rahoitus pienten työeläkkeiden tasokorotukseen, huuto on noussut valtavana ettei koskaan tällaisia ansaintaperiaatteen korjauksia olisi tehty. Väite ei pidä ollenkaan paikkaansa.

Kun työeläkejärjestelmä Suomessa 1960-luvulla lopulta käynnistyi, eläkemaksuja perittiin kaikista työsuhteista voimaantulosta eteenpäin ja eläkettä karttui aluksi prosentin vuodessa kohti 40 prosentin tavoitetasoa. Sittemmin karttumaa kasvatettiin 1,5 prosenttiin 60 prosenttia kohti.

Mutta alun alkaen säädettiin, että sota- ja jälleenrakennusikäpolvien työt ENNEN työeläkejärjestelmän voimaantuloa kartuttivat puolella voimalla TEL-eläketurvaa. Näin siis vaikka kyseisistä palkoista ei ollut peritty eläkemaksuja. Kohtuusjärjestely paransi satojen tuhansien suomalaisten eläkettä usein kymmenillä prosenteilla, ja paljon nykyistä köyhempi Suomi ja pienemmät rahastot siitä selviytyivät.

Meillä on siis ansioeläkejärjestelmän sisällä tehty suuruusluokaltaan kymmeniä kertoja suurempi solidaarisuussiirto muutoin pieniksi jääviin eläkkeisiin kuin mitä Marinin hallitus nyt tavoittelee. Oikeudenmukaisuuden tähden. Sitä taas tarvitaan!

Vaiherikkaiden poliittisten kuohujen vuoden päättyessä toivotan kaikille lukijoille joulurauhaa ja vakaamman kehityksen vuotta 2020.

Päivän lehti

29.1.2020