Mielipiteet

Mielipidevieras Marjatta Rahkio: Milloinpa Hämeenlinnassa ei olisi ollut tiukkaa

Vanajaveden rantakiveystä rantareitin varressa Linnankasarmin kohdalla Hämeenlinnassa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen
Vanajaveden rantakiveystä rantareitin varressa Linnankasarmin kohdalla Hämeenlinnassa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Vuodesta 2019 tulee alijäämäinen Hämeenlinnassa. Verotuloja kertyy 5–12 miljoonaa vähemmän kuin on arvioitu. Osa tästä selittyy sillä, että tuloja on ilmoitettu väärin ja verotusjärjestelmä toimii huonosti.

Onko veronmaksajille eli meille tavallisille kansalaisille annettu liikaa ja vääränlaista vastuuta tulojen ilmoittamisesta ja veroprosentin määräytymisestä.

Tarkoitus oli kerätä tarkempia tietoja tuloista ja välttää veronpalautusten maksamista ja lopputulos onkin päinvastainen. Verohallinto on pitkään ollut esimerkki tehokkaasti toimivasta valtionhallinnosta, eipä ole enää.

Vaikka verokertymähaasteet saadaan hoidettua, on Hämeenlinnan tulos silti vahvasti alijäämäinen ja tämä tosiasia säteilee vuoden 2020 budjettiin ja väkisin myös syksyn suureen ratkaisuun kaupunkikeskustavisiosta ja toriparkista. Toisaalta siten, että toriparkin rakentamiseen liittyvää lainatakuuta ei voi laittaa kaupungin vastuulle, toisaalta siten, että satsauksia on tehtävä vetovoiman ja elinvoiman eteen, houkuteltava yrityksiä ja veronmaksajia.

Toriparkki hallitsee keskustelua

Toriparkki hallitsee keskustelua, vaikka päätös tehdään vasta loppuvuodesta.

Valtuutetut kokevat toriparkin kummittelevan kaikissa kaupunkirakenteeseen liittyvissä selvityksissä ja piiloutuvan suunnitelmiin. Toisaalta toriparkki on myös muun keskustelun sammuttaja ja vie huomion pois muista vaihtoehdoista tai niiden puuttumisesta.

Kun toriparkkia ei päätetä rakentaa, se ei tarkoita, että automaattisesti vapautuisi kymmeniä miljoonia niiden yhdeksän hyvän ja kymmenen kauniin toteuttamiseen, mitkä nyt ovat kaupunkikeskustavisiossa.

Joka tapauksessa visiossa esitettyjä asioita täytyy ryhtyä priorisoimaan. Näin pitää ollakin. Visio on tulevaisuustavoite, joka toteutetaan toimenpideohjelmien ja rahoitussuunnitelman kautta.

Myös analyysi siitä, miten edellinen vuoden 2014 keskustavisio toteutui ja ennen kaikkea, miltä osin ja miksi se ei toteutunut, tarvitaan toimenpidepäätösten tueksi.

Erilaisia kaupunkirakenteeseen liittyviä selvityksiä tai tulevaisuuden visioita on käsitelty niin perusteellisesti, että jokaisessa valtuutetussa on herännyt pikkuarkkitehti.

Hämeenlinnan kaupungin johto on kerännyt palautetta ja ollut kuulolla pitäjissä.

Kaupunki riippuvainen ely-keskuksista

Lammin iltakahvilla tuli esille se, miten monella tavalla Hämeenlinna on riippuvainen muista hallinnon pelikavereista. Maaseutupitäjässä esille nousee erityisesti ely-keskus.

Elinkeino-, liikenne, ja ympäristökeskus päättää liikennejärjestelyistä, teiden kunnossapidosta ja veden juoksutuksesta ja sitä kautta välillisesti myös veden korkeudesta.

Rantamme ovat Kokemäenjoen vesistön itäisen sivuhaaran varrella. Meillä ei ole voimalaitoksia, mutta toisaalta omalla ely-keskuksellamme ei myöskään ole sitä vaikutus- ja neuvotteluasemaa, mikä on niillä ely-keskuksilla, joiden alueella voimalaitoksia on.

Rannat kuuluvat kehittämiskohteiksi

Kun kaupunkivisiossa on aivan oikein huomioitu rannat kehittämiskohteena, on kaupungin hyvä varmistaa hyvät ja suorat suhteet niihin ely-keskuksiin, jotka juoksutussopimuksia tekevät ja rannan paikasta päättävät, puhumattakaan suhteista ja vuorovaikutuksesta liittyen teiden kunnostusrahoihin.

Tiet, raiteet ja rannat ovat vetovoimatekijöitä. Niiden suhteen kaupungin etuja olisi helpompaa valvoa, jos aluehallinnon rakennetta olisi uudistettu. Nyt on pelattava näillä korteilla ja panostettava vetovoimatekijöiden haltijoihin myös kaupunkirakenteen ulkopuolella.

Marjatta Rahkio

valtuustoryhmän puheenjohtaja (kesk.)

Hämeenlinna