Mielipiteet

Mielipidevieras: Soten kohtalo ei vaaranna Ahveniston ja Tähtisairaalan suunnittelua

Kanta-Hämeen keskussairaalan Sydänsairaalassa valmisteltiin tammikuussa sepelvaltimoiden varjoainekuvausta. Kuvaaja: Riku Hasari

Maan hallituksen ajaman sote-uudistuksen kohtalo näyttää jälleen kerran epävarmalta, mikä valitettavasti lisää epävarmuutta myös Kanta-Hämeessä.

Me Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä olemme valmistautuneet tulevaisuuteen koko ajan sillä ajatuksella, että keskeiset strategiset hankkeemme ja uudistuksemme voisivat toteutua sekä mahdollisessa sote-maakuntamallissa että sen kaatuessa.

Toimintaympäristöömme vaikuttavilla poliittisilla päätöksillä tai niiden toteutumatta jäämisellä on merkitystä, mutta huolellisella suunnittelulla nämä karikot on mahdollista ennakoida ja kiertää.

Kaksi keskeisintä strategista tavoitettamme, joilla haluamme jatkossakin turvata erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuuden ja laadun Hämeen alueella, ovat uuden Ahveniston sairaalan eli Assin rakentaminen sekä yhteistyön syventäminen niin sanotussa 8 tähden sairaalassa Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (tai Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin liityttyä valmisteluun paremminkin Tähtisairaalassa).

Tähtisairaala on julkisen sektorin oma innovaatio, vapaaehtoista yhteistyötä, joka toteutuessaan tarjoaa alueellisen ratkaisun niihinkin huomattavin erikoissairaanhoidon haasteisiin, joihin sote- ja maakuntauudistuksella ei olisi saatu vastauksia.

Lääketieteen kehittyessä yhä syvempää osaamista vaativiin erikoisaloihin, henkilöstön saatavuus on jatkossa kenties keskeisin menestymisen edellytys sairaaloille.

Suurempi kokonaisuus mahdollistaisi yliopistotasoisen hoidon ja tutkimustoiminnan myös Hämeessä sekä henkilöstöllemme laajemmat urakehitysmahdollisuudet.

Suunnittelemamme kokonaisuus syntyisi yhdeksästä sairaalasta, jotka palvelevat 52 kuntaa ja noin 900 000 suomalaista.

Kaikkiaan Tähtisairaalan vaikutuspiirissä asuisi kolme miljoonaa suomalaista. Kyse on julkisesta palvelusta, jonka verojalanjälki on sataprosenttisesti läpinäkyvä ja Suomessa.

Tähtisairaalaa suunnitellaan paikallisista lähtökohdista, asiakkaan ja potilaan ehdoilla. Hanke ei vaadi lisää rahaa, omia erityisoikeuksia tai erillislainsäädäntöä. Suuria kysymyksiä riittää kuitenkin vielä ratkaistavaksi.

Yksi merkittävimmistä asioista liittyy sote-integraation rakentamiseen. Tärkeää on laajemmassa kokonaisuudessa ratkaista, kuinka pystymme luomaan toimivat hoitopolut kotoa hoitoon ja takaisin kotiin.

Tähtisairaalan tuotantorakenne on valmistumassa siten, että voimme tuoda sen huhtikuun aikana julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Lähtökohta on jo nyt selvä: jokaiseen kolmeen maakuntaan jää päivystävä akuuttisairaala ja nykyisille aluesairaaloille luodaan väestön tarpeita painottava profiili, joka keskittyy erityisesti useasti tarvittaviin avohoidon palveluihin. Tällä tavalla syntyy kahdeksan (tai yhdeksän) yliopistollista sairaalaa – tähdet – eri puolille uudenlaista yhteistyötä rakentavia maakuntia.

Ahveniston sairaalan suunnittelun osalta sote-uudistuksen kariutuminen saattaa aiheuttaa sen, että Riihimäen kaupunki selvityttää jäsenyytensä KHSHP:ssä ja Hämeen liitossa, vaihtoehtonaan suuntautua Uudellemaalle.

Assin suunnittelu on kuitenkin aloitettu jo ennen nykyhallituksen käynnistämää sote-valmistelua, ja sitä on tehty Kanta-Hämeen väestön tarpeisiin yksimielisin päätöksin aina viime kevääseen saakka.

Me sairaanhoitopiirissä toivomme, että selvitykset ja päätökset Riihimäen suuntautumisesta tehdään hyvässä yhteistyössä ja sellaisessa aikataulussa, että Assin suunnittelun ja toteutuksen edellytykset eivät vaarannu tai aiheuta kohtuuttomasti lisää kustannuksia.

Jos Riihimäki objektiivisten selvitysten pohjalta päättää vaihtaa sairaanhoitopiiriä, muulla maakunnalla on aikaa vielä tarkastella Assin konseptia uudelleen.

Riski muutoksista liittyy pääasiassa hankkeelle myönnettyyn investointilupaan, mikä on sote-uudistuksen kaatuessakin voimassaolevaa lainsäädäntöä.

Jos investointilupa menetettäisiin hankkeen muutosten myötä, se saattaisi olla kohtalokas isku erikoissairaanhoitomme palvelutasolle ja johtaa tulevaisuudessa vakavaan näivettymiseen myös maakunnan elinvoiman osalta.

Uskomme vahvasti, että selvitystyön aikataulun osalta Riihimäen kaupunki ymmärtää myös maakunnan muiden kuntien tilanteen ja yhteinen tie löydetään.

Seppo Ranta

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja