Mielipiteet

Mielipide: Tulevaisuuden Hämeenlinnassa Kaivoparkin kannelle on rakennettu tyylikäs Sibbe-terminaali

Niin sanottu drone-kuva Hämeenlinnan keskustan yltä etelään päin vuoden 2018 helmikuulta. Kuva: Riku Hasari
Niin sanottu drone-kuva Hämeenlinnan keskustan yltä etelään päin vuoden 2018 helmikuulta. Kuva: Riku Hasari

Hämeenlinnan kaupunkikeskustayhdistyksen uusi puheenjohtaja Jaakko Lindén esitti arvokkaita näkemyksiä Hämeenlinnan kehittämisestä tulevaisuudessa (HäSa 28.11.2019).

Jaakolla on kantava oivallus siitä, että nyt ja lähitulevaisuudessa tehtävillä kaupungin kehittämispäätöksillä on suuri vaikutus vuosikymmenten päähän.

On tärkeää löytää oikeat keinot kaupunkikeskustan elävöittämiselle. Kaupunkikeskustayhdistys tehköön hyviä esityksiä ja päättäjät päättäkööt niistä viisaasti. Toisten pihoille on paha mennä huutelemaan ja neuvoja jakelemaan. Sen vuoksi haluan tarkastella vision muodossa Hämeenlinnan kaupunkikuvaa parinkymmenen vuoden kuluttua 2040-luvulla.

Näkökulmaksi olen valinnut drone-perspektiivin, matalalta, mutta jalat tukevasti ilmassa.

Kaupungissa näyttää olevan kattava reitistö kevyelle liikenteelle: pyöräilijöille, lenkkeilijöille, kävelijöille ja sähköisille kulkupeleille. Näitä ovat sähköpotkulaudat, sähköavusteiset kaupunkipyörät sekä vammaisajopelit.

Seutuliikenne Iittalan, Hattulan, Rengon, Lammin, Hauhon, Janakkalan ja keskustan välillä on järjestetty minisähköbusseilla ja biokaasuautoilla. Vesiliikenne toimii säännöllisesti biokaasukäyttöisillä aluksilla Petäyksen – Aulangon – keskustalaitureiden (Vaakuna, päälaituri, Verkatehdas ja Sotkanranta) – Kantolanniemen ja Virvelinrannan välillä.

Talvikuukausille on omat aikataulunsa. Ilmastomuutoksen seurauksena talvilämpötilat ovat kohonneet niin, että vesiliikenne on myös talviaikaan vilkasta.

Hämeenlinnan ydinkeskustassa on vehreä, valoisa ja viihtyisäksi katettu kävelykatu pienliikkeineen, kahviloineen ja ravintoloineen. Kävelykadun viereisellä torilla on vilkas kauppahalli sekä toriestradi esiintymisiä ja konsertteja varten. Joulumyyjäiset kävelykadulla jättävät jälkeensä lukuisat black fridayt.

Asuminen kaupungissa on monimuotoista. Oppilasasuntola- ja sijoitusyksiöbuumin mentyä käännettiin huomio 2020-luvulla tarpeiden mukaiseen asuntojen suunnitteluun ja tuotantoon. Tuloksena syntyi monipuolista asuntokantaa. Rakennettiin yhteisötaloja, matalaenergiataloja ja erityisiä wellnes-taloja.

Alueellinen jako näyttää tarkoituksenmukaiselta. Asemanrannan alueella asuvat muualla työssä käyvät pendelöijät ja iloiset eläkeläiset. Keinusaaressa kulttuurihakuiset ihmiset jne.

Alatorilla on kaupungin trendikäs matkustajapaviljonki hotellin, taksiaseman ja toimisto-asuinrakennusten ympäröimänä. Kelluvia taloja ei rannoilla näy, ei myöskään pilvenpiirtäjiä.

2020-luvulla kaupungin päättäjät ymmärsivät, ettei pikkukaupunki moisia hullutuksia tarvitse. Kaupungin näkyvin maamerkki hyppyrimäki on räjäyttämisen sijaan kunnostettu matkailukäyttöön.

Kaivoparkin kannelle on rakennettu tyylikäs Sibbe-terminaali kaukoliikenteen bussimatkustajia varten. Engelinrannan alueella sijaitsee kaupunkilaisten olohuoneeksi kohonnut monitoimiareena Oranssi tarjoten viereisen uimahallin ohella liikunnallisia palveluja, näyttelyitä, konsertteja, yleisötapahtumia ja viihdettä moneen makuun sekä kuinkas muuten, jääkiekkoa.

Kävijöiden autot pysäköidään onnistuneesti Kantolan tapahtumapuistossa. Ympärillä olevat asuinkerrostalot näyttävät viihtyisän kokoisilta, 3–4-kerroksisilta ilmeikkäiltä rakennuksilta.

Yhteiskäyttöautojen yleistyttyä ja seutuliikenteen saavutettua bussi- ja juna-aikatauluihin nivellettynä suuren suosion on yksityisautoilun määrä 2030-luvulla pudonnut puoleen entisestä.

Kun toriparkin rakentamisesta pitkällisen harkinnan jälkeen päätettiin luopua, päädyttiin osa torista käyttämään kaupunkilaisten toiveiden mukaisen kauppahallin rakentamiseen osaksi toimivaa toria. Kaupunkikeskustayhdistykselle ja sen uudelle puheenjohtajalle onnea matkaan!

Päivän lehti

29.1.2020