fbpx
Mielipiteet

Mika Walkamon (kok.) mielipide: Turvaa ja työtä ukrainalaisille – Meillä on nyt näytön paikka pakolaisten työllistämisessä

Maaliskuussa perheenjäsenineen Forssaan tulleen Galynan mies oli jäänyt puolustamaan Ukrainaa ja huolehtimaan perheen kodista Zhytomyrin kaupungissa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Maaliskuussa perheenjäsenineen Forssaan tulleen Galynan mies oli jäänyt puolustamaan Ukrainaa ja huolehtimaan perheen kodista Zhytomyrin kaupungissa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Venäjän pöyristyttävä ja rikollinen hyökkäys itsenäiseen Ukrainaan on tuonut meille uuden maahanmuuttajien ryhmän. Tämä ryhmä ei pakene kodeistaan huonoa elämää, köyhyyttä tai oman valtion sortoa. Ukrainalaiset pakenevat kotimaastaan Venäjän hyökkäyssotaa.

He ovat joutuneet jättämään pakon edessä kodit, arjen ja työpaikat taakseen – aivan kuin talvisodan ja jatkosodan yhteydessä moni suomalainenkin. Kuten moni muukin lapsi, oma äitini lähetettiin sotalapseksi Ruotsiin useiksi vuosiksi, vieraaseen ympäristöön ja keskelle vierasta kieltä. Auttamishalulla ja uuden elämän tarjoamisella siitäkin selvittiin.

Äitejä, lapsia ja isovanhempia

Enemmistö sotaa pakenevista ukrainalaisista ovat äitejä, lapsia ja isovanhempia, jotka isät ja pojat laittoivat pakomatkalle jääden itse taistelemaan niin maansa kuin koko Euroopankin puolesta.

Meillä on nyt käsissämme maahanmuuttajien erityisryhmä, joka on ammattitaitoista ja länsimaalaisittain verkottunutta kansaa.

Kun sairaanhoitajan lääkkeet ja kanyylit tippuivat lattialle venäläisen ohjuksen osuttua sairaalaan, ei vuosien lääketieteellinen kokemus kadonnut – vain sairaala. Tai, kun ravintolan läpi pyyhkäisi luotisuihku, ei tarjoilijan ammattitaito kadonnut – ainoastaan paikka missä ammattiaan harjoittaa.

Meillä on näytön paikka

Ja nyt meillä, maailman onnellisimmassa maassa on näytön paikka siinä, kuinka nämä useiden eri alojen ammattilaiset saatetaan nopeasti ja ihmisarvoisesti harjoittelujen, oppisopimuksien tai nopeutettujen työlupien avulla tekemään oman osaamisensa mukaista työtä. Työn kautta integroiminen yhteiskuntaan on parasta kotouttamista ja samalla se antaa sotaa paenneille henkisesti muuta ajateltavaa kuin huolen läheisistä ja tuttavista.

Uskon, että maassamme on tuhansia yrityksiä ja yhteisöjä, jotka haluavat auttaa pyyteettömästi sotaa paenneita ukrainalaisia. Yhteiskunnallamme onkin nyt näytön paikka olla tarjoamassa työpaikkoja, etenkin useille työvoimapulan runtelemille aloille. Esimerkiksi useat maatilat ovat näyttäneet tässä jo mallia tarjotessaan turvan työntekijöidensä perheille ja läheisille.

On selvää, että suurin osa sotaa paenneista ukrainalaisista tulee palaamaan koteihinsa pahimman ollessa ohi. Mutta vääjäämättä osa tulee jäämään – etenkin he, jotka ovat päässeet näyttämään ammattitaitoaan täällä Suomessa.

Menot