Mielipiteet

Mirka Soinikoski (vihr.): Hiilineutraaliuteen päätös kerrallaan – Vaikuttavuusarviointi ratkaisee jatkotoimet

Resepti hiilineutraaliuteen on loppujen lopuksi melko yksinkertainen: päästöt alas ja nielut ylös.
Monet ilmastonmuutosta hillitsevistä toimista liittyvät liikenteeseen ja maatalouteen. Pilvinen taivas peltomaiseman yllä Ypäjän ja Loimaan välillä viime elokuussa. Kuva: Lassi Puhtimäki / FL
Monet ilmastonmuutosta hillitsevistä toimista liittyvät liikenteeseen ja maatalouteen. Pilvinen taivas peltomaiseman yllä Ypäjän ja Loimaan välillä viime elokuussa. Kuva: Lassi Puhtimäki / FL

Keskustelu ilmaston muuttumisesta, sään ääri-ilmiöistä ja tarvittavista ilmastotoimista kävi kiivaana läpi helteisen kesän. Elokuussa kolahti: hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuoreen raportin mukaan 1,5 asteen lämpeneminen voi ylittyä jo 2030-luvun alkupuolella – peräti kymmenen vuotta aikaisemmin kuin tähän asti on arvioitu.

Ennusteiden mukaan maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 asteella riittäisi sysäämään monet ihmiselämää ylläpitävistä ekosysteemeistä vaarallisen käännöskohdan yli. Seuraukset maapallon luonnolle ja ihmisille olisivat katastrofaaliset – suojelemalla luontoa suojelemme itseämme.

Koko kulunut 2000-luku ilmastovaaleja

Jokaiset 2000-luvun vaalit ovat olleet vihreille ilmastovaalit ja niin kauan kun päästämme ilmakehään enemmän hiiltä kuin sidomme sitä, jokainen budjettiriihi tulee olemaan ilmastoriihi. Ilmastonmuutospaneelin tekemä arvokas tutkimustyö on toivottavasti herättänyt kaikki puolueet ilmastonmuutoksen vakavuuteen.

Jokainen meistä toivoo, että ilmastokriisi olisi vain pahaa unta. Mutta ilmastotutkijoiden viesti on selkeämpi ja vakavampi kuin koskaan aiemmin.

Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä

Hallitus on tehnyt noin puolet Suomen hiilineutraaliuteen tarvittavista päästövähennyksistä ja nyt budjettiriihessä sovittiin jopa 14 megatonnin lisätavoitteesta, joilla varmistetaan että Suomesta tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Ilmastosopu saavutettiin, mutta päätettyjen toimien vaikuttavuusarviointi ratkaisee mitä toimia tarvitaan jatkossa. Tuo arviointi tulee perustumaan tutkimusnäyttöön eikä vain parlamentaarisiin työryhmiin.

Resepti hiilineutraaliuteen on loppujen lopuksi melko yksinkertainen: päästöt alas ja nielut ylös. Päästövähennyksiä tarvitaan kaikilla yhteiskunnan sektoreilla maataloudesta energiantuotantoon ja liikenteestä jokapäiväiseen kulutukseen.

Samaan aikaan meidän on myös torjuttava luontokatoa sekä huolehdittava, että metsien ja maaperän hiilinielut vahvistuvat.

Jatkotarkastelua tarvitaan

Jatkossa pitää edelleen tarkastella liikenteen päästökauppaa, turvepeltojen raivausmaksua, asumisen ja rakentamisen energiatehokkuuskriteereitä, eläintuotannon päästöjä sekä kevyen polttoöljyn kohtaloa, sekoitevelvoitteita ja hinnan ohjauskeinoja.

Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpanolle on löydettävä riittävästi resursseja ja vaikuttavuutta. Sitran Korjausliike -raportti listaa hyvin eri päästösektoreiden keinovalikoimaa.

Tällä viikolla liikenteen päästökauppa puhutti paljon niin sanottuna erälautana, joka varmistaisi päästötavoitteiden toteutumisen. Päästökauppa ohjaa polttoainehintoja niin, että jos muut toimet eivät johda riittäviin vähennyksiin, hintaohjaus astuu kuvaan. Jos toimet ovat riittäviä ja päästöt vähenevät, eivät fossiilisten hinnat nouse.

Tukien pitäisi kannustaa päästövähennyksiin

Maatalouden osalta esillä olivat muun muassa turvepellot, jotka muodostavat merkittävän osan maatalouden päästöistä. Maataloustukien pitäisi kannustaa päästövähennyksiin nykyistä paremmin, ja nyt valmisteilla olevissa uuden tukikauden linjauksissa on hyvä aika tehdä korjausliike.

Yhteisillä päätöksillä kestävät valinnat tehdään helpoksi ja kannattavaksi. Ilmastotoimia ei voi jättää yksittäisen ihmisen vastuulle eikä niillä voi vaikeuttaa arkea kohtuuttomasti.

Keinotekoinen vastakkainasettelu on turhaa, sillä halusimme tai emme, ilmastonmuutos koskettaa meistä jokaista. Siirtymä kohti hiilineutraalia Suomea on tehtävä reilusti ja alueellinen oikeudenmukaisuus on huomioitava.

Kuljemme kohti kestävämpää elämäntapaa

Päätös kerrallaan, budjetti kerrallaan ja laki kerrallaan me kuljemme kohti kestävämpää elämäntapaa. Suomi on saavuttanut etulyöntiaseman tässä kansainvälisessä kilpajuoksussa.

Parhaimmillaan ilmastoviisaat ratkaisut luovat hyvinvointia ja uuden sukupolven työpaikkoja sekä parantavat Suomen huoltovarmuutta ja omavaraisuutta.

Muutetaan systeemiä, ei ilmastoa.

Mirka Soinikoski

kansanedustaja (vihr.) ja anestesialääkäri

Hämeenlinna

Menot