fbpx
Mielipiteet

Mirka Soinikoski (vihr.): Lasten oikeudet ovat aikuisten tekoja – Lasten ja nuorten ääni saatava kuuluviin

Hämeenlinnalaisen Kutalan päiväkodin hiekkalaatikko leluineen viime maaliskuussa. Kuva: Riku Hasari / HäSa
Hämeenlinnalaisen Kutalan päiväkodin hiekkalaatikko leluineen viime maaliskuussa. Kuva: Riku Hasari / HäSa

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (Itla) selvitti keväällä 2019 lapsivaikutusten arvioinnin nykytilaa ja sen kehitystarpeita. Selvityksessä tarkasteltiin lapsivaikutusten arvioinnin toteutumista niin kunnissa kuin valtionhallinnossa.

Selvityksessä todettiin, että kuntien kiinnostus lapsivaikutusten arviointiin oli lisääntynyt, mutta käytännön esimerkit ja systemaattisuus ovat vielä vähissä.

Lapset ja nuoret tulisi ottaa mukaan

Lapsivaikutusten arvioinnilla (lava) tarkoitetaan lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa erilaisten päätösten yhteydessä. Sen avulla voidaan selvittää miten lapsen oikeudet toteutuvat, sekä millaisia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuvilla päätöksillä kulloinkin on.

Lapsivaikutusten arviointi lisää lapsen oikeuksien toteutumista ja heidän osallisuuttaan heitä koskevissa asioissa. Vaikutusten arviointiin tulisi siis ottaa mukaan lapset ja nuoret näkemyksineen.

Otetaan huomioon hallituksen esityksissä

Erityistä huomiota raportissa kiinnitti se, että valtionhallinnossa lapsivaikutusten arvioinnin tilanne on toistaiseksi heikompi kuin kunnissa. Aiemmin lapsivaikutusten arviointeja ei tehty lainkaan keskeisissä hallituksen esityksissä, nyt on jo toisin.

Lapsivaikutusten arviointia tulee vahvistaa valtionhallinnossa, mutta myös kuntien päätöksenteossa. Unicef ja lapsiasiajärjestöt ovat tehneet merkityksellistä työtä lapsen oikeuksien ja lapsivaikutusten arvioinnin käytön edistämiseksi.

Suomen kansallinen lapsistrategia valmistui keväällä ja lokakuussa julkaistiin siihen perustuva 30 toimenpiteen ohjelma. YK:n lasten oikeuksien jalkauttaminen kaikkeen yhteiskunnan toimintaan on huomioitava joka tasolla.

Demokratia edellyttää aitoa dialogia

Osallisuus yhteisöissä ja oman äänen saaminen kuuluviin osana päätöksentekoa on myös demokratiakasvatusta tulevaisuuden aikuisille. Demokratia edellyttää aitoa dialogia ja mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon.

Annetaan siis lapsille ja nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa omassa arjessaan ja jokapäiväisessä kasvuympäristössään!

Me voimme edistää lapsen oikeuksien toteutumista hyvinvointialueilla vaatimalla lapsivaikutusten arviointeja tehdyksi osana kaikkea päätöksentekoa.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävää työtä tulee johtaa määrätietoisesti ja lapsivaikutusten arviointi tarjoaa tähän oivan työkalun. Moniammatillista ja poikkihallinnollista yhteistyötä on lisättävä entisestään, lisäksi tarvitsemme hyvää muutosjohtamista.

Palvelujärjestelmän ja meidän aikuisten asennetta on veivattava uuteen kulmaan. Miten me voimme auttaa jokaista lasta ja nuorta pärjäämään omassa perheessään ja elämäntilanteessaan paremmin? Miten me voimme lisätä lasten osallisuutta ja aktiivisena toimimista heidän omassa elinympäristössään?

Hyvinvointia kaikille lapsille ja perheille

Viime hallituskaudella aloitettu lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE) jatkuu edelleen ja sen yhteydessä kehitetty perhekeskusmalli tarjoaa hyvän alustan uusien palvelumuotojen kehittämiseen. Näin luomme hyvinvointia kaikille lapsille ja heidän perheilleen.

YK:n Lapsen oikeuksien sopimus astui voimaan Suomessa 30 vuotta sitten ja se on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Lapsen ääni pitää saada paremmin kuuluviin lapsiperhepalveluissa, lastensuojelussa ja lapsen huollosta sovittaessa.

Yhteisenä tavoitteena tulee olla, että lapsen eettiset ja juridiset ihmisoikeudet toteutuvat yhdenvertaisesti koko maassa. Hyvää alkavaa lapsen oikeuksien viikkoa!

Mirka Soinikoski

kansanedustaja (vihr.) ja anestesialääkäri

Hämeenlinna

Menot