fbpx
Mielipiteet

Mirka Soinikoski (vihr.): Uusi luonnonsuojelulaki puuttuu malminetsintään ja vahvistaa luontotyyppien suojelua – Hämeessä keskeistä on Evon tiedekansallispuiston perustaminen

Evon Luutajoki vuosi sitten toukokuussa vuonna 2021. Kuva: Jani Suhonen / HäSa
Evon Luutajoki vuosi sitten toukokuussa vuonna 2021. Kuva: Jani Suhonen / HäSa

Luonnonsuojelulain uudistusta on odotettu ja kaivattu luontopiireissä jo pitkään. Hallituksen esitys uudesta luonnonsuojelulaista on historiallinen. Se on vasta toinen uudistus lakiin, joka ensimmäisen kerran säädettiin vuonna 1923.

Erityisen kovin monen suomalaisen oikeustajua on koetellut se, että kansallis- ja luonnonpuistoissa on saanut harjoittaa malminetsintää ja tehnyt kansallisaarteistamme avointa riistaa malminlouhintayrityksille.

Nyt tuo porsaanreikä tukitaan, kun malminetsintä kielletään kokonaan kansallis- ja luontopuistoissa eli yli 1,1 miljoonan hehtaarin alueella.

Malminetsinnän ehtoja tiukennetaan

Samalla muilla valtion suojelualueilla malminetsinnän ehtoja tiukennetaan siten, ettei se voi aiheuttaa lajeille, luontotyypeille tai maisemalle vähäistä suurempaa haittaa.

Malminlouhintayhtiöiden ahneus on tuottanut runsaasti päänvaivaa monille paikallisille ja mökkiläisille, kun malminetsintää on voinut käytännössä harjoittaa missä vain ja milloin vain. Nyt tälle tulee stoppi ja ihmisten lähiympäristön nakertamiselle asetetaan rajat.

Lisäksi laki vahvistaa uhanalaisten luontotyyppien suojelua. Aikaisemmin Suomen lainsäädäntö ei ole tunnistanut kymmeniä uhanalaisia luontotyyppejä, joita esiintyy Itämeressä, soilla, metsissä, tuntureilla ja Järvi-Hämeen sydämessä.

Luontotyyppien suojeleminen on olennaista, sillä monet eläinlajit eivät voi elää ilman niille sopivia elinympäristöjä. Suojelemalla luontotyyppejä turvaamme samalla eläinlajien monimuotoisuutta.

Askeleita kohti luontokadon pysäyttämistä

Uusi luonnonsuojelulaki ei yksin pysäytä luonnon hupenemista, mutta sen avulla otamme askeleita kohti luontokadon pysäyttämistä vuoteen 2030 mennessä. Lakipykälien ohella tarvitsemme aktiivisia tekoja arvokkaiden luontoalueiden suojelemiseksi. Kunnilla ja seurakunnilla on suuri vastuu ihmisille tärkeiden lähiympäristöjen suojelemisessa ja vaalimisessa.

Tähän työhön uusi luonnonsuojelulaki antaa aikaisempaa paremmat mahdollisuudet ekologisen kompensaation kautta.

Myös valtiolta odotetaan toimia. Hämeessä keskeistä on saada vielä tällä hallituskaudella päätös Evon tiedekansallispuiston perustamisesta.

Evo täyttää kirkkaasti kansallispuiston kriteerit

Evon lähes 5 000 hehtaarin alue täyttää aikaisempien selvitysten mukaan kirkkaasti kansallispuistoille asetetut kriteerit ja tiedekansallispuiston luomat uudet mahdollisuudet ja toiminnot olisivat koko alueelle valtava potentiaali, jota meidän ei kannata heittää hukkaan.

Evon alueen suojeleminen olisi merkittävää myös siksi, että Etelä-Suomen metsistä vain 3 % on suojeltu. Uuden luonnonsuojelulain hengessä myös Evon alue pitäisi suojella ennenkuin on liian myöhäistä, näin edistettäisiin luontopositiivista Suomea ja vaalittaisiin Hämeen ainutlaatuista luontoa.

Menot