Mielipiteet

Mistä kuntatalouksien mitätön menestys mahtaa johtua? – Kuntaa voidaan pitää yrityksenä, jonka tehtävä on tuottaa kuntalaisten palvelut ja kehittää toimintaansa

Seudullisia elinvoimatekijöitä ovat muun muassa ravintolapalvelut. Kuva: Pekka Rautiainen
Seudullisia elinvoimatekijöitä ovat muun muassa ravintolapalvelut. Kuva: Pekka Rautiainen

Lehdestä (HäSa 29.5.2020) luin seudullisista elinvoimatekijöistä. Ravintolaterassit ja Assi-sairaala turvaavat seudullista elinvoimaa.

Lue: Keskussairaalan ylilääkärit: Uusi sairaala tarvitaan – Assi turvaa palvelut ja elinvoiman Kanta-Hämeessä 

Lue: Ravintolat saavat laajentaa terassejaan

Terassit tuskin talvella tuloja tuovat ja sairaalan kai pitäisi hoitaa sairaita. Kuntien taloudessa on suuria vaikeuksia ja yleisimmin kuntapäättäjät haluavat sysätä syyn valtiolle vedoten kuntien lakimääräisten tehtävien jatkuvaan lisäämiseen ja liian pieniin valtionavustuksiin.

Tuotekehitys puuttuu

Mistä kuntatalouksien mitätön menestys mahtaa oikeasti johtua?

Sanotaan, että kuntaa ei voi verrata yritykseen, koska yrityksen tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Kuntia voidaan pitää yrityksinä, joiden tehtävänä on tuottaa kuntalaisten tarvitsemat palvelut.

Harvassa kunnassa on kuitenkaan tuotekehitystä, jonka avulla palveluja voitaisiin suunnitella, seurata ja kehittää. Sen sijaan useissa kunnissa on perustettu kuntien omistamia yhtiöitä tai ryhdytty ostamaan palveluja ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kustannusten hallinta ja hankintaosaamisen puute ovat tällöin muodostuneet suuriksi ongelmiksi.

Palvelujen jatkuva kehittäminen olisi kaikissa kunnissa viisasta. Kuntien elinvoimalle ja sen kehittämiselle on tuhoisaa sellainen kuntahallinnon yleinen menettely, jossa valtuutetuiksi valittujen henkilöiden ajatellaan samalla tulleen kaikkien alojen asiantuntijoiksi ja heitä sijoitetaan lautakuntiin ja kuntayhtiöiden hallituksiin riippumatta siitä, onko toimialan asiantuntemusta vai ei.

Parannuksena tähän olisi ulkopuolisten, ansioituneiden henkilöiden mukaan ottaminen lautakuntiin ja erityisesti kuntien omistamien yhtiöiden hallituksiin. Kun näin ei ole toimittu, on elinvoimakin jäänyt lisäämättä tai se on vähentynyt entisestään.

Jähmeää päätöksentekoa

Toinen merkittävä seikka elinvoiman kannalta on kunnanvaltuustojen poliittisen aseman jähmettyminen tai vähäinen kokemus. Samat valtuutetut hoitavat keskeisiä asioita useilla valtuustokausilla eikä mikään oleellisesti muutu. Tämä näkyy hyvin esimerkiksi Hämeenlinnan kaupungin tilanteessa. Kokematon valtuusto taas voi joutua kuntakonsulttien liekaan ja tehdä päätöksiä tulevaisuutta koskien useillekin valtuustokausille, kuten Janakkalassa on tehty.

Kun kuntakonsultit eivät joudu vastuuseen tekemisistään, ei vastuuta päätöksistä ole kellään. Jos luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden väliset suhteet eivät toimi ja sukset menevät niin sanotusti ristiin, käy niin kuin Hattulassa; puhutaan jopa työpaikkakiusaamisesta. Silloin on koko hallintorakenne uudistettava. Lehtitietojen mukaan tätä ollaan parhaillaan Hattulassa yrittämässä.

Yleisesti katsoen johtajien määräaikaiset pestit auttaisivat. Olemme tilanteessa, missä valtuustokausittain meille kerrotaan, että kyllä roudassa olevan maan viljely onnistuu. Meitä ympäröivät kukkivan roudan maat. Lääkkeitä seudun elinvoiman lisäämiselle on, mutta kunnanvaltuutetuille ne eivät maistu. Tämä olisi meidän kuntalaisten ymmärrettävä ja valittava kuntavaaleissa 2021 valtuutetuiksi ne, jotka kykenevät yli puoluerajojen edistämään yhteistä hyvää.

Jos meillä ei ole tulevaisuudessa uusia innovatiivisia yrityksiä, työtä tarjoavia tahoja ja uudistettuja rakenteita kuntien hallinnoissa, voimme unohtaa sekä terassit että Assin, koska rahamme eivät niihin yksinkertaisesti riitä. Hyvinvointi syntyy työn ja uuden tuottamisen seurauksena, ei tarjontaa ja velkaa lisäämällä.

Päivän lehti

3.7.2020