fbpx
Mielipiteet

Muistisairauden aikainen tunnistaminen on tärkeää – Varsinainen sairastuminen voidaan parhaimmillaan jopa estää

Moni käyttää muistin tukena arkipäivässään muistilappuja, vaikka varsinaista muistisairautta ei olisikaan. Kuva: Tiina Örn

Muistisairaudet lisääntyvät voimakkaasti iän myötä. Siinä missä vain harvalla 50 vuotiaalla on muistin kanssa ongelmia, on ne selvästi yleisempiä yli 80 vuotiailla.

Tavallisesti ajatellaan, että mitäs se haittaa, jos hieman muisti heikkenee iän myötä. Eipä sitä kaikkea tarvitsekaan muistaa.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Iän myötä muistin ei juuri tulisi heiketä.

Se, että lisääntyvästi tarvitsee kauppalappuja tai eksyy omassa elinympäristössään, pitäisi ottaa vakavasti. Vielä hälyttävämpää on, jos viimeaikaiset tapahtumat unohtuvat tai havaitsee kertovansa toistuvasti samaa tarinaa uutena.

Sairauksien tunnistaminen on kehittynyt

Muistisairauksien tunnistaminen on kehittynyt ja se voidaan tehdä hyvinkin varhaisessa vaiheessa.

Tavallisesti hakeudutaan lääkäriin kuitenkin liian myöhään, jolloin mahdollisuudet reagoida tilanteeseen ovat jo heikentyneet.

Varhaisen tunnistamisen tarkoituksena on pyrkiä parhaimmillaan ehkäisemään varsinaisen muistisairauden synty.

Muistisairauden esiaste ei näet kaikissa tapauksissa etene varsinaiseksi muistisairaudeksi.

Suomalaisen FINGER-tutkimuksen pohjalta on havaittu, että aivojen aktiivinen käyttö, säännöllinen liikunta, monipuolinen terveellinen ravitsemus ja perinteisten sydän- ja verenkiertosairauksien riskitekijöiden (muun muassa verensokeri, -paine- ja -kolesteroli) tarkalla hoidolla voidaan ehkäistä suuri osa älyllisten toimintojen laskusta.

Tämän lisäksi markkinoilla on myös Alzheimerin taudin hoitoon kehitetty ravintolisä, jolla voidaan hidastaa taudin etenemistä. Tilanne ei siis ole ollenkaan niin toivoton kuin ehkä joitain vuosia sitten vielä ajateltiin. Vähintään taudin etenemisen hidastaminen on mahdollista.

Aikainen tunnistaminen helpottaa arjen suunnittelua

Aikainen tunnistaminen myös helpottaa arkea ja parantaa elämänlaatua.

Kun tauti on tunnistettu, voidaan suunnitella asumismuoto ja tuet niin, että ne palvelevat juuri oikealla tavalla itsenäistä arkea.

Jo ennalta voidaan pohtia edunvalvontavaltuutuksen tekemistä ja mahdollista hoitotahtoa.

Sekä henkilö itse, että omaiset pystyvät paremmin asennoitumaan sairauden etenemiseen.

Näillä pidennetään sitä aikaa, jonka henkilö kykenee itsenäisesti pärjäämään ja toisaalta helpotetaan asteittain otettavien tukien suunnittelua.

Arvo Haapanen

geriatrian erikoislääkäri

Hämeenlinna

Menot