fbpx
Mielipiteet

Mielipide: Oikeus ulkoiluun kuuluu myös pyörätuolilla kulkeville

Arkistokuvassa vuonna 2009 vapaaehtoiset ulkoiluttajat kävivät ilahduttamassa Vuorentaan vanhainkodin asukkaita. Kuva: Juhani Salo

Yritin työntää 85kg painavaa henkilöä tavallisella pyörätuolilla metsälenkille katsomaan sinivuokkoja ja kuulemaan lintujen laulua. Ei onnistunut, vaikka polku oli hyvä Ahvenistolla. Pyörät upposivat, ja varmaan voimaakin olisi tarvittu enemmän.

Tuli mieleeni, että olisipa nyt käytössäni sellainen ulkoilupyörätuoli, joita Kulttuurikaaren ja Pysäkin organisoimalla keräyksellä saimme lahjoitettua eri hoivakoteihin kaikkiaan 33 kpl ( n. 3000€ kpl) vuosien kuluessa. Hanke onnistui yli odotusten. Monet yritykset, yhteisöt ja yksityiset kaupunkilaiset lähtivät innolla mukaan lahjoittamaan. Vieläkin ilahdun , kun muistan sen innon.

Vapaaehtoisia pyörätuolin työntäjiäkin löytyi kivasti, Markku Kettunen ja Hämeenlinnan Latu hyvinä esimerkkeinä, ainakin tähän koronakurimukseen asti, siis 20 vuotta.

Mitähän tuoleille nyt kuuluu? Ovatko päässeet varastoista ihmisten ilmoille, ja osaavatko omaiset, ystävät ja vapaaehtoiset kaivata juuri ulkoiluun sopivia tuoleja?

Niissä on mukavampi istua, selkänojaa saa kallistettua, ja kevyemmät työntää.

Olisi muuten hienoa, jos Aulangolla, Ahvenistolla ja linnalla olisi lainattavissa tällainen pyörätuoli, vaikka vielä sellainen akkuavusteinen. Niitä ei varmasti jätettäisi pitkin tienvieriä, niinkuin sähköpotkulautoja näkyy lojuvan.

Eiköhän nyt olisi aika liikuntarajoitteisten vanhustenkin päästä ulos, ettei tämä koronapelko veisi heiltä tänäkin kesänä perusoikeutta raikkaaseen ilmaan ja luontoon.

Jospa me jokainen, jotka pystymme, tekisimme asialle jotain.

Kaunista ulkoilukesää toivoen.

Arja Ratava-Laine

Hämeenlinna

Menot