Onneksi meillä kaikkein tärkeimmät asiat ovat niin itsestäänselviä, ettei niitä tarvitse miettiä.
Välillä on tietysti hyvä muistaa olla kiitollinen siitä, että on hengissä, toivottavasti kohtuullisen terve, on ilmaa jota voi hengittää ja ettei joka päivä tarvitse pelätä ja kärsiä siitä, että joku kiduttaa. Emme ehtisi elää ja nauttia, tehdä tulevaisuuden suunnitelmia tai yhtään mitään, jos keskittyisimme toistelemaan näitä meille ja monia muita useimmille itsestäänselvyyksiä joka hetki.
On luonnollista, että otamme ne taka-alalla oleviksi itsestäänselvyyksiksi. Sellainen on myös oikeusvaltio.
Juuri siksi oikeusvaltion pitää olla vahva, poliittisista suhdanteista riippumaton ja sen toteutuminen valvottua ja taattua että voimme ottaa sen itsestäänselvyytenä ja rakentaa elämäämme ja tulevaisuuttamme siinä.
Oikeusvaltio ei kuitenkaan ole automaattinen luonnonlaki vaan hauras poliittisesti luotu rakenne, joka takaa inhimillisen elämän ja sivilisaation edellytykset.
Natsivalta, diktatuurit, kansanmurhat, totalitarismi sekä luhistuneet demokratiat todistavat meille sekä historiasta että tästä päivästä toisenlaisesta todellisuudesta. Ihmisiä kidutetaan, vangitaan, tapetaan, heiltä evätään tietoa ja hoitoa ja heidän on varottava sanomisiaan ja tekemisiään joka hetki.
Poliittinen mielivalta vie oikeuksia naisilta ja vähemmistöiltä, oikeuslaitokseen ei voi luottaa, lynkkauspartiot saavat vapaasti käydä ihmisten kimppuun.
Useimmiten hirmuteot eivät rysähdä kerralla niskaan, vaan ne hivuttautuvat osaksi arkeamme kuten natsi-Saksan historiasta tiedämme. Hiukan enemmän syyttelyä, koko ajan hiukan enemmän totuuden vääristelyä, hiukan enemmän poliittisen mielivallan oikeutusta ”hyvillä ja oikeilla” päämäärillä.
Sallitaan joidenkin ihmisryhmien syrjimistä, oikeutetaan väkivaltaa, tukahdutetaan eriävät mielipiteet.
Kuulostaako tutulle? Löydätkö tästä hetkestä samoja ilmiöitä?
Oikeusvaltio on kuin avioehto. Se tehdään ja vahvistetaan silloin, kun kaikki on hyvin ja sille ei ole tarvetta, koska silloin, jos sitä tarvitaan, sen tekeminen ei enää ehkä onnistu.
Sivilisaation kulmakivet pystytetään silloin kun kaikki ne ymmärtävät ja vaalitaan kaikkina aikoina, jotta hetkelliset politiikan perverssiot eivät meitä tuhoaisi. Tämä oli viimeistään toisen maailmansodan järkyttävä opetus, jonka pohjilta nousivat niin YK, ihmisoikeuksien julistus kuten myös EU ja sen perusarvot.
Unkarin, Puolan, Romanian ja Bulgarian tapahtumat osoittavat tarvetta vahvistaa oikeusvaltiomekanismia EU:ssa. Se on tarpeen turvaverkkona myös meille kaikille muille, joilla asiat ovat kunnossa kuten monet huolestuttavat poliittiset kehityskulut ympäri Eurooppaa käytännöllisesti katsoen kaikissa jäsenmaissa osoittavat.
Euroopan Unionin perussopimuksen toisessa artiklassa sanotaan: ”Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.”
Oikeusvaltio on sisällöltään ja käsitteenä vieläkin vanhempi. Oikeusvaltion idea on alunperin rajoittaa mielivaltaisen ja ennustamattoman hallitsijan toimintaa. Tämä idea on edelleen ajankohtainen.
Nykyisin oikeusvaltioajatus sisältää vallan kolmijako-opin ohella olennaisesti myös demokratian, moniarvoisuuden ja kansalaisten perusoikeuksien kunnioittaminen periaatteet.
Siihen kuuluu myös vapaa media ja tiede, vapaa kansalaistoiminta, korruption torjunta, hyvä hallinto ja päätöksenteon läpinäkyvyys.
Ne, jotka yrittävät romuttaa oikeusvaltiota väittämällä, että se on tulkinnanvarainen ja epäselvä, toimivat näin ajaakseen oikeusvaltion romuttamista ja edistääkseen mielivaltaa. Minkä tahansa käsitteen kuten ihmisoikeudet, demokratia, sanavapaus tai väkivalta voi mielivaltaisesti kieltää sanomalla, että se on tulkinnanvarainen.
Nyt, kun ne vielä useimmille meistä ovat itsestäänselvyyksiä, on oikea aika puolustaa oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia, demokratiaa, moniarvoisuutta, vapaata mediaa ja koko sivilisaatiota.
Kirjoittaja on europarlamentaarikko.
