fbpx
Mielipiteet

Mielipide: Olemme jo myöhässä! – On viimeinen hetki puuttua hoitajapulaan ja saada lisää tekeviä käsiä

Hämeenlinnalaisen Voutilakeskuksen hoitaja Pipsa Pilvinen työssään viime kesäkuun alussa. Kuva: Esko Tuovinen

Tämä kesä on osoittanut, miten totaalinen hoitajapula on.

Asumispalveluissa ei tule täyttymään 0,7-mitoitus, jos kriteerinä edelleen pidetään sitä, että kaikkien hakijoiden pitää olla lähi- tai sairaanhoitajia. Hoitajia ei yksinkertaisesti ole. Se pitää nyt kaikkien ymmärtää.

Meidän ei pidä tuhlata energiaa siihen, miten asiat olivat tai niiden pitäisi olla, vaan paneutua siihen, miten tämä tilanne hoidetaan. Miten saadaan lisää käsiä hoivakoteihin ja kotihoitoon?

Vanhuspalvelu pitää uudistaa kokonaisuudessaan, johon kotihoitokin täytyy sisällyttää.

Kevan arvion mukaan seuraavien kymmenen vuoden aikana eläkkeelle siirtyy noin 30 000 hoitajaa ja seuraavan kymmenen vuoden aikana lisätarve olisi 30 000 hoitajalle. Samaan aikaan hoivapaikkojen tarve tulee lisääntymään.

Tilanne on aivan eri kuin muutama vuosi sitten. Silloin hoitajien paikkaa hakivat kymmenet halukkaat. Nyt muutama, jos kukaan.

Tarvitaan kipeästi lisäkäsiä

Palkankorotukset eivät sairauslomia yksinään poista ja työssäjaksamista paranna. Siihen tarvitaan ne lisäkädet.

Työperäisen hoitohenkilökunnan maahanmuutto auttaa jonkin verran, mutta samalla lisää painetta entisestään kantaväestön hoitajille. Heidän täytyy opastaa riittämättömän kielitaidon omaavia, joka henkisesti vie voimia ja enemmän työaikaa.

Joidenkin maahanmuuttajien kanssa pärjää aluksi englannilla, jolla tehtävä tulee ymmärretyksi, mutta kuinka moni hoitaja sen taitaa. Kantaväestön hoitajien täytyy hoitaa kirjaukset, lääkäreiden kierrot sekä erittän monet toimistotyöt, mitkä liittyvät jokapäiväiseen työhön. Jos kielitaito ei ole tarpeeksi hyvä, ei voi vaatia kirjauksista selviytymään. Sen taitaminen vie helposti vuosia.

Työolosuhteet pitää olla sellaisessa kunnossa, jolla on vaikutusta jaksamiseen. Esimerkkinä työvuorolistojen teko, tehtävien järkevä organisointi.

Valmistuvia on kannustettav myös kotihoitajiksi

On pikaisesti lisättävä ja kannustettava hoiva-avustajaksi valmistautuvia, jotka voisivat työskennellä myös kotihoidossa.

Hoiva-avustajan koulutus kestää minimissään vuoden. Hoiva-avustaja ei osallistu lääkkeiden jakoon tai antamiseen. Muuten hän voi tehdä perushoivaa ikä-ihmisten parissa, esim. aamupesut, pedata petejä, suihkuttaa, ulkoiluttaa, viedä levolle ja kaikkea sitä mitä kotonakin ikä-ihmisten kanssa tehdään, johon ei lääkehuolto kuulu.

Kun saadaan hoiva-avustajat tekemään perustyötä, niin sairaan- ja lähihoitajien aika riittäisi siihen, mihin heidät on koulutettu.

Hoitajien vastuun kasvaessa entisestään sen pitää näkyä myös palkkapussissa.

Kotihoidossa hoiva-avustaja voisi yksinkin käydä asukkaan suihkuttamassa, ruokkimassa tai muissa tilanteissa, missä ei tarvita sairaanhoitajan tai lähihoitajan koulutusta. Näinhän omahoitajatkin toimivat, eikä asia muuksi muutu perustarpeiden osalta, vaikka vanhus hoivakotiin tulisi.

Olemme jo myöhässä!

Eivät hoivalaitokset asukkaita omista. Heitä voivat omaiset käydä syöttämässä, ulkoiluttamassa ja viedä kotikäynneille, kesämökeille, kulttuuritapahtumiin ja niin edellen, jos kunto sen sallii. Sen arvion osaa hoitajat tehdä.

On vihonviimeinen hetki puuttua tähän. Olemme jo myöhässä.

On surullista katsottavaa, miten hoitajat jäävät omien töidensä lisäksi moneen tuplavuoroon, kun ei ole tekijöitä. Tällä alalla kun ei voi laittaa lappua luukulle kirjoittaen, että tulemme huomenna jatkamaan.

Lopulliseen uupumiseen ei enää rahakaan auta. Tarvitaan lisää tekeviä käsiä, joka on iso avain työhyvinvointiin.

Merja Kari

lähihoitaja

varavaltuutettu (kd.)

Janakkala

Menot