fbpx
Mielipiteet

Olen imuroinut tietoa Suomen puolustuspolitiikasta yli 20 vuotta – Vaikeaan kysymykseen on vain yksi oikea vastaus

Jyrinästä sen järkkyvi maa! ( Kuva: Jonathan Nackstrand
Jyrinästä sen järkkyvi maa! (Jyrinästä sen järkkyvi maa! (Tykkipojan laulu) Suomalaissotilaita kenttätykki 155 K 83–97:n kimpussa Naton Cold Response -harjoituksessa Pohjois-Norjassa viikko sitten tiistaina. Kuva: Jonathan Nackstrand / Lehtikuva / AFP

Venäjän hyökkäyksen myötä Nato-keskustelu on Suomessa saanut uuden vaihteen. Puolustusliiton kannatus on noussut aivan uusille lukemille. Aiheesta keskustellaan ahkerasti huoltoasemien kahvipöydistä eduskunnan täysistuntoihin.

Kysymys on vielä kinkkisempi kuin perustiedoilla uskoisi, mutta oikeita vastauksia on vain yksi. Naton jäsenyyttä on haettava.

Olen imuroinut tietoa Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta yli 20 vuotta. Sotahistoria, puolustusvoimien strategiat, kalustohankinnat, poliittinen historia, kansainvälinen turvallisuuspolitiikka ja Venäjä-suhde, kaikki uppoaa.

Siltikään kysymykseen Suomen Nato-jäsenyydestä ei voi vastata vain kyllä tai ei avaamatta edes pintapuolisesti taustoja.

Suomi on kaukokatseisesti panostanut oman puolustuskykynsä suunnitelmalliseen kehittämiseen jo pitkään huolimatta ajan trendeistä tai julkisessa keskustelussa esitetyistä vastalauseista.

“Tuottaisi lähes aukottoman pelotekyvyn”

Suomen puolustusvoimat ovat vahvemmat kuin koskaan sotien päätyttyä. Linjamme kantaa kullanarvoista hedelmää ja voi vain kuvitella tilanteemme tukaluutta, mikäli olisimme valinneet toisin.

Suomen puolustusvoimien suorituskyky ja uskottavuus perustuvat ennen kaikkea kehittyneeseen ja tulivoimaiseen kalustoon, erittäin tasokkaaseen koulutukseen ja strategioihin, vahvaan maanpuolustustahtoon ja laajaan reserviin, kokonaisvaltaiseen varautumiseen, laajoihin kansainvälisiin kumppanuuksiin sekä maastomme hyödyntämiseen.

On samalla syytä muistaa, että vaikka resurssit ovat itärajan takana laajemmat, ei Venäjä kykenisi kohdistamaan koko voimastaan kuin rajallisen osan luoteisrajalleen.

Natoon liittyminen olisi kaikesta huolimatta ainut ratkaisu, joka tuottaisi lähes aukottoman pelotekyvyn sekä uskottavat turvatakuut.

Mahdollisesta liittymisestä huolimatta Suomen tulee pitää kiinni puolustuspolitiikkansa nykylinjasta, vahvoista suorituskyvyistä ja vaalia maanpuolustushenkeä. Suomeen ei tule sijoittaa ydinaseita eikä välttämättä Naton pysyviä tukikohtia.

Selonteon jälkeen päätösten aika

Puolustusliittoon ei kuitenkaan liitytä noin vain. Riskejä liittyy myös hakuprosessiin eikä valintakaan ole itsestäänselvyys, vaikka siihen uskonkin.

Mahdollisen hylkäämisen tai päätöksen venymisen varalle poliittinen johto toivottavasti saa erikseen Yhdysvaltojen ja Britannian turvatakuut. Epäselvässä tilanteessa hakeminen on mahdotonta.

Suomessa päivitetään parhaillaan ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, jonka jälkeen on päätösten aika. Nyt hakematta jättäminen osoittaisi Suomen kaventavan omaehtoisesti liikkumavaraansa ja toimisi tervetulotoivotuksena Venäjän aggressioille.

Samalla se heikentäisi Suomen läntisiä suhteita nyt, kun ovea Natolle on jo raotettu.

Tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu akuuttia sotilaallista uhkaa. Sinisilmäisyyteen ei kuitenkaan ole varaa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Viisailla valinnoilla voimme toimia ennaltaehkäisevästi ja vahvistaa rauhan jatkumisen edellytyksiä.

Menot