Mielipiteet

Päivi Räsänen (kd.): Koronan jälkilasku on hoidettava – Osa kertyneestä hoitovelasta jo näkyvissä

Koronavuoden aikana terveydenhuollossa on päällimmäisin huomio jouduttu kiinnittämään epidemian hillitsemiseen. Näkymä hämeenlinnalaiselta Ojoisten terveysasemalta viime marraskuulta. Kuva: Riku Hasari
Koronavuoden aikana terveydenhuollossa on päällimmäisin huomio jouduttu kiinnittämään epidemian hillitsemiseen. Näkymä hämeenlinnalaiselta Ojoisten terveysasemalta viime marraskuulta. Kuva: Riku Hasari

Lähestyvä kesä tuo toivoa ihmisten kohtaamisten ja läheisyyden paluuseen arjessamme. Epidemian kausivaihtelu vahvistaa takkuilevasti etenevien rokotusten vaikutusta. Yli vuoden kestänyt koronaepidemia jättää kuitenkin maksettavaksemme mittavan jälkilaskun.

Pandemian ja rajoitustoimien seurauksena terveydenhuolto kärsii tällä hetkellä merkittävän suuresta hoitovelasta.

Maaliskuussa 2020 koronaepidemian alkuviikkoina Valtioneuvosto kehotti yli 70-vuotiaita asioimaan terveysasemilla vain, jos sen on välttämätöntä. Tätä ikääntyneet kiltisti noudattivat, eivätkä uskaltaneet hakeutua tarkastuksiin tai hoitoon.

Henkilöstöä siirretty suurin joukoin pois perustehtävistään

Samalla varauduttiin tehohoitokapasiteetin lisäämiseen ja terveydenhoitohenkilöstöä siirrettiin suurin joukoin pois perustehtävistään, esimerkiksi hammashoidosta. Hoitohenkilökuntaa tarvittiin myös koronatestaajiksi, tartunnanjäljittäjiksi ja myöhemmin rokottajiksi.

Kiireettömiä leikkauksia, toimenpiteitä ja vastaanottoaikoja siirrettiin. Kansalaiset ovat myös oma-aloitteisesti peruneet lääkäriaikojaan.

Vaarallisinta on, että alkuvaiheen ohje jäädä sairastamaan kotiin flunssaa tulkittiin koskevan muitakin oireita. Lääkärien havaintojen mukaan jopa sydäninfarktin tai aivoverenkiertohäiriöiden vuoksi kotona yritettiin sinnitellä liian pitkään koronatartunnan pelossa. Syöpäseulontoihin on hakeuduttu tavanomaista vähemmän.

Hoidon siirtyminen ja pitkittyminen lisää sen tarvetta

Hoitoon pääsyn tai hoitoon hakeutumisen pitkittyminen voi monissa tapauksissa pahentaa oireita ja lisätä tarvittavan hoidon määrää. Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, kakkostyypin diabetes ja syövät saattavat edetä vaikeammin hoidettaviksi, jos niiden havaitseminen ja varhainen hoito viivästyy.

Kansalaisten suun terveydentila uhkaa heikentyä ja altistaa myös muille sairauksille, kun hammashoitoa on ajettu alas. THL:n arvion mukaan yli 1,3 miljoonaa hoitokäyntiä on siirtynyt kuukausilla eteenpäin, kun hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien kiireettömät ajat peruttiin.

Suomalaisten kansantauti parodontiitti, eli hampaiden kiinnityskudosten tulehdus, on tuoreessa tutkimuksessa yhdistetty kohonneeseen riskiin saada koronan vakava tautimuoto.

Hammaslääkäripalveluiden alasajo lisää koronariskiä

Tutkimuksen mukaan parodontiitti todettiin 95 prosentilla niistä potilaista, jotka tarvitsivat koronaan tehostettua hoitoa tai kuolivat siihen. Hammaslääkäripalveluiden alasajo lisää siis myös vakavan koronataudin riskiä.

Osa hoitovelasta näkyy selvästi tilastoissa, mutta osa velasta jää piiloon. Erityisen huolestuttavia ovat tilastoista ja jonotuslistoilta puuttuvat, tunnistamatta ja hoitamatta jääneet sairaudet ja niistä tuleva hoidon tarve, joiden määrästä alan ammattilaisilla ei vielä ole tarkkaa kuvaa.

Mielenterveysongelmat ovat kärjistyneet epidemiaan liittyvän pelon, karanteeniolojen yksinäisyyden ja palveluiden puutteen vuoksi. Yksinasuvien ikäihmisten yli vuoden kestänyt eristäytyminen vaikuttaa sekä henkiseen että fyysiseen toimintakykyyn.

Aika jättää jälkensä myös lapsiin ja nuoriin

Osa nuorista ja lapsista on kärsinyt merkittävästi etäopiskelusta, harrastusten vähenemisestä ja rajoitustoimien aiheuttamasta yksinäisyydestä. Poliisi on kertonut lisääntyneestä perheväkivallasta, joka kätkee sisäänsä myös kasvavaa lastensuojelun tarvetta.

Nuoren ihmisen elämässä yli vuoden kestänyt poikkeuksellinen aika on pitkä ja jättää oman jälkensä. Monet elämän kohokohdat kuten ylioppilasjuhlat, rippijuhlat ja häät ovat jääneet juhlimatta.

Koronarajoituksia on myös osin epätarkoituksenmukaisesti kohdistettu liikuntapalveluihin. Liikunnan väheneminen, myös etätyön seurauksena on jo lisännyt riskiä suomalaisten, etenkin nuorten kunnon rapistumiseen.

Hallituksen tuleekin tuoda eduskunnalle pikaisesti suunnitelma, jolla syntynyt hoitovelka puretaan ja vauriot pystytään korjaamaan.

Päivi Räsänen

kansanedustaja, lääkäri ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kd.)

Riihimäki