Mielipiteet

Päivi Räsänen (kd.) vastustaa aborttilain muuttamista: Lääkäristä tulisi kumileimasin

Kansanedustaja Päivi Räsänen vastustaa mielipidekirjoituksessaan Oma tahto 2020 -kansalaisaloitteen esityksiä. Kuva: Riku Hasari
Kansanedustaja Päivi Räsänen vastustaa mielipidekirjoituksessaan Oma tahto 2020 -kansalaisaloitteen esityksiä. Kuva: Riku Hasari

Oma tahto 2020 -kansalaisaloitteen tavoitteena on vapaa abortti, jonka saamiseksi ei vaadittaisi mitään perustetta. Käytännössä abortin saa tälläkin hetkellä helposti. Lähes kaikki abortit tehdään sosiaalisin perustein.

Lakimuutos veisi kuitenkin pohjan pois naisen elämäntilanteen ja sosiaalisten ongelmien selvittelyltä ja mahdollisten muiden vaihtoehtojen harkinnalta.

Lääkäristä tulisi kumileimasin, nainen jäisi vaille apua elämäntilanteessaan ja lapsi menettäisi oikeuden elämään ilman harkintaa.

Vasemmistopuolueiden ja vihreiden lisäksi kokoomus ja keskustan nais- sekä nuorisojärjestöt ovat ilmaisseet tukensa kansalaisaloitteelle, joten aborttikeskustelu noussee myös Suomessa politiikan näyttämölle.

Naisten oikeuksien varjolla ei saa sulkea silmiä

Aloitteella halutaan vahvistaa naisten itsemääräämisoikeutta. Naisten oikeudet ovat tärkeitä, mutta niiden varjolla ei tule sulkea silmiä kaikkein puolustuskyvyttömimpien oikeudelta elämään.

Abortissa ei ole kyse vain naisen oikeudesta omaan kehoonsa, vaan myös oikeudesta kajota kuolettavasti lapsen kehoon.

Biologisesti ihmisyksilön elämä alkaa hedelmöittymisestä. Geneettisesti ainutkertaisen yksilön kehityksessä ei hedelmöityksen jälkeen ole mitään ratkaisevaa käännekohtaa, jossa alkion tai sikiön voitaisiin katsoa saavuttaneen ihmisyyden.

Kehitys tapahtuu jatkuvana prosessina syntymään ja aina aikuisuuteen asti. On epä-älyllistä väittää, että ihmisyys alkaisi siinä vaiheessa, kun vauva työntyy synnytyskanavasta ulos.

Myös lapsen oikeudet otettava huomioon

Lapsen oikeudet tulisi ottaa aborttikeskustelussa myös huomioon. Erityisesti ihmettelen, miksi Suomessa ei ole herätty myöhäisten aborttien ihmisoikeusloukkauksiin.

Myöhäisessä raskaudenkeskeytyksessä synnytetään kuolemaan jätettävä lapsi, jonka ikätovereita hoidetaan keskoskaapeissa ja joka saattaa elää tunteja syntymänsä jälkeen. Olipa abortin etiikasta mitä mieltä tahansa, elinkelpoisuusiän saavuttaneiden lasten elämä tulee turvata.

Aborttilakia säädettäessä valiokunta korosti, että raskauden keskeyttämisen ehdottomana takarajana on pidettävä ajankohtaa, josta lapsella on parhaissa mahdollisissa olosuhteissa kyky säilyä hengissä äidin ruumiin ulkopuolella.

Keskoshoidon kehittyessä tämä raja on laskenut tuolloisesta 24. raskausviikosta 22. raskausviikkoon. Suomessa tehdään vuosittain useita kymmeniä keskeytyksiä yli 22. raskausviikolla.

Abortti koskettaa laajaa joukkoa

Abortti on herkkä ja kipeä aihe. Se koskettaa paljon laajempaa joukkoa kuin ajattelemme. Yli puoli miljoonaa koettua laillista aborttia lähes 50 vuoden aikana merkitsee syyllisyyden, torjumisen ja vaikenemisen taakkaa, jossa on vaikeaa rehellisesti kohdata tosiasiat.

Aborttien sijaan tulisi kehittää tukitoimia naisille, jotka ovat tulleet raskaaksi vaikeassa elämäntilanteessa. Tehokkaimpia keinoja vähentää raskaudenkeskeytysten tarvetta ovat myönteinen perhepolitiikka, yksinhuoltajien aseman parantaminen ja terveydenhoidon kehittäminen niin, että abortille olisi myös vaihtoehtoja.

Sosiaalisia oikeuksia ei pidä ratkoa elämään kajoamalla

On kestämätöntä, että hyvinvointiyhteiskunnassa vuosittain tehdään yli 9 000 raskaudenkeskeytystä sosiaalisin perustein. Sosiaalisia ongelmia tulee ratkoa sosiaalipoliittisin keinoin, ei elämään kajoamalla.

Hedelmättömyyden lisääntyessä Suomessa on yhä enemmän lapsettomia pareja, jotka toivovat adoptiolasta.

Jos omilla vanhemmilla ei ole voimavaroja ottaa lasta vastaan, avoimia sylejä ja sydämiä löytyy syntyvälle lapselle. Jokainen vauva on arvokas ja toivottu.Pivi

 

Päivi Räsänen

kansanedustaja (kd.) ja lääkäri

Riihimäki

Päivän lehti

30.10.2020

Fingerpori

comic