Mielipiteet

Päivi Räsäsen mielipide: Suomi on matkalla K18-yhteiskuntaan

Suomi tarvitsee lisää lapsia. Syntyvyys on historiallisen alhaisella tasolla. Kuva: Lassi Puhtimäki
Suomi tarvitsee lisää lapsia. Syntyvyys on historiallisen alhaisella tasolla. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kun suomalainen täyttää 30 vuotta, kaksi kolmesta naisesta ja peräti neljä viidestä miehestä on lapsettomia. Meillä on kasvamassa nuorten aikuisten sukupolvi, jossa suuri osa ei ole koskaan edes pitänyt sylissään lasta.

Yhä useammassa hääkutsussa lukee K18. Jo pitkään on puhuttu vanhusten etäännyttämisestä nuorten aikuisten elämänpiiristä. Nyt myös lapset eristetään häiriötekijöinä niin arjessa kuin juhlassa.

Lapsettomuus yhä useamman ihanne

Lapsettomuus on yhä useamman nuoren aikuisen ihanne. Uudessa barometrissa näin ajattelee 15 prosenttia hedelmällisyysikäisistä, kun muutamia vuosia sitten tämän ihanteen jakoi vain pari prosenttia.

Syntyneiden lasten määrä vähentyy jo yhdeksättä vuotta peräjälkeen. Tämän vuoden arviot järkyttävät – vauvoja syntyy 4000 vähemmän kuin viime vuonna. Näin vähän vauvoja piti aiemman ennusteen mukaan syntyä vasta vuonna 2045.

Korkea kynnys perheen perustamiseen

Kynnys perheen perustamiseen ja ensimmäisen lapsen vastaanottamiseen on kohonnut. Taustalla on urakeskeisyyden ja mielihyväkulttuurin arvokehitys, mutta myös perhepolitiikan epäonnistuminen.

Vielä epäonnistuneempaa on väestöpolitiikka, sitä ei ole tehty juuri lainkaan.

On surullista, että vauvapulasta kärsivässä Suomessa yli 9 000 lapsen elämä päättyy vuosittain jo ennen syntymää. Aborttilain säätämisestä vuodesta 1970 lähtien on tehty 630 000 raskaudenkeskeytystä.

Menetetyistä lapsista noin 130 000 olisi nyt synnytysikäisiä 20–40 -vuotiaita naisia. Lisäksi heidän mahdolliset lapsensa ja lastenlapsensa ovat jääneet syntymättä. Menetys on samaa suuruusluokkaa kuin väestömme ikärakennetta vääristävä syntyvyyden vaje.

Väestöpolitiikan hedelmät vasta pitkän ajan kuluttua

Politiikassa seurauksia tarkastellaan neljän vuoden periodeissa. Vaaleja pidemmälle poliitikon tai puolueen näkökyky tosiasiassa harvoin yltää.

Väestöpolitiikassa hedelmät korjataan vasta 30 vuoden kuluttua. Kehysmenettely talouden suunnittelussa käytännössä johtaa siihen, että väestöpoliittisiin panostuksiin ei koskaan riitä tehokkaita resursseja – lyhyttempoisemmat menolisäystarpeet ajavat ahtaiden kehysten sisällä ohi.

Unkarissa syntyvyys on korkeammalla

Parjatussa Unkarissa syntyvyys on korkeammalla tasolla kuin 20 vuoteen. Suunta on käännetty vahvoilla perhepoliittisilla toimilla. Neljännen lapsen synnyttänyt nainen saa tuloistaan loppuiäksi verovapauden.

Myös Virossa syntyvyys on saatu nousuun perhetuilla. Kolmilapsinen perhe saa lapsilisää 500 euroa ja sen lisäksi 340 euron vauvarahan. Suomessa vastaavan perheen lapsilisä on 334 euroa.

Hallitus esittää 10 euron korotusta perheen neljännelle ja viidennelle lapselle. Tämä on hyvä, mutta ei ratkaise väestöongelmaa.

Suuria perheitä Suomessa on niin vähän, että tämä korotus merkitsee vain 0,4 % koko lapsilisämomentista.

Erityisesti ensimmäisten lasten määrä on vähentynyt. Lapsilisiin tarvitaan korotus ensimmäisestä lapsesta lähtien ja lisäksi jokaisesta syntyneestä vauvaraha. Kristillisdemokraattien ensi vuoden vaihtoehtobudjetissa tämä on kärkitavoitteena.

Perheille saatava lisää aikaa

Vielä tärkeämpää on, että perheet toivovat lisää aikaa yhdessäoloon lastensa kanssa sekä joustoja perhevapaiden käytössä. Siksi esitykset kotihoidontuen rajaamiseksi tai perhevapaiden kiintiöimiseksi vanhemmille ovat myrkkyä syntyvyystavoitteille.

Työaikoihin tarvitaan perhejoustoja, mahdollisuuksia osa-aikatyöhön ja perheille oikeus päättää itse, kumpi vanhemmista käyttää perhevapaita.

Tarvitaan babysitter-kulttuuria

Monet nuoret arkailevat perheellistymistä tukiverkostojen ohuuden vuoksi. Jos isovanhemmat ovat kaukana tai tiiviisti työelämässä eikä naapureissa ole kovin tuttuja, perhe voi jäädä aika yksin lasten kanssa.

Tarvitsisimme kollektiivista babysitter-kulttuuria – sellaista, jossa jokainen voisi miettiä, olisiko itsellä mahdollisuus silloin tällöin toimia apuna lapsiperheelle ihan ilman palkkaa.

Nämä lapset ovat niitä, jotka maksavat eläkkeemme sekä syöttävät ja pesevät meidät, kun emme enää itse jaksa.

Päivi Räsänen

kansanedustaja (kd.)

Riihimäki