Mielipiteet

Sairaanhoitopiirin viestintäjohtaja: Assi-sairaalan elinvoimavaikutukset ovat faktojen valossa kiistattomat

Assi-sairaala havainnekuvassa 3.1-version mukaan toteutettuna Rapamäen suunnasta katsottuna. Kuva: Team Integrated/KHSHP
Assi-sairaala havainnekuvassa 3.1-version mukaan toteutettuna Rapamäen suunnasta katsottuna. Kuva: Team Integrated/KHSHP

Rafael Hellsten (Liike Nyt) kysyi kirjoituksessaan (HäSa 26.7.), miksi Kanta-Hämeen tulevaisuuden keskussairaala Assista on oltu ”valtavan innostuneita” ja kyseenalaisti hankkeen elinvoimavaikutuksen maakunnalle.

Ennen investointipäätöksen (joka oli arvoltaan maakunnan historian merkittävin) tekemistä myös Assin elinvoimavaikutukset selvitettiin. Kyseinen materiaali löytyy edelleen Hämeen liiton verkkosivuilta muiden selvitysten ohella.

Valtaosa palkoista jää Kanta-Hämeeseen

Tiivistetysti voi selvityksen perusteella todeta, että Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on maakunnan toiseksi suurin työnantaja Hämeenlinnan kaupungin jälkeen.

Sen sairaaloissa Hämeenlinnassa ja Riihimäellä työskentelee noin 1900 korkeasti koulutettua ammattilaista, joista neljä viidestä asuu oman maakunnan alueella.

Se tarkoittaa sitä, että myös neljä viidesosaa vuotuisesta noin 74 miljoonan euron palkkasummasta jää Kanta-Hämeen alueelle ja siitä kumuloituu kunnallisverotuloina asuinkunnille 12,6 miljoonaa euroa vuosittain.

Hämeenlinnan kaupungille verotulosumma merkitsee lähes yhden veroprosenttiyksikön suuruista tuloa – eli jos erikoissairaanhoidon välttämättömät, kirjaimellisesti elintärkeät, palvelut haettaisiin naapurimaakunnista, Hämeenlinnan kaupungin tulisi suoraviivaisesti laskettuna korottaa veroja vastaavalla määrällä nykyisten palveluiden tuottamiseksi.

Todellisuudessa menetys olisi luonnollisesti moninkertainen, sillä työpaikkojen poistuessa maakunnasta myös työntekijät perheineen muuttaisivat todennäköisesti uusien työpaikkojensa läheisyyteen eri puolille Suomea – työttömiksi ei terveydenhuollon kovan luokan ammattilaiset jäisi, vaan heistä päinvastoin kilpaillaan tälläkin hetkellä jo kovasti.

”Sairaalat jopa ohjaavat asuntomarkkinoita”

Keskussairaala ei generoi elinvoimaa kuitenkaan ainoastaan maksettujen palkkojen kautta, vaan myös palveluiden ostojen kautta kantahämäläisille yrityksille jää vuosittain noin 21,5 miljoonaa euroa.

Toisin kuin Hellsten uskoo, sairaaloilla on myös erittäin suuri merkitys ihmisten muuttopäätösten kannalta.

Hypoteekkiyhdistys nosti vuoden 2020 (4/2020) viimeisessä Asuntomarkkinakatsauksessaan esiin, kuinka ”väestön ikääntyminen ja koronapandemia korostavat suurten ja laaja-alaista hoivapalvelua tarjoavien sairaaloiden merkitystä niin, että ne jopa ohjaavat asuntomarkkinoiden kehitystä”.

Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan keskussairaaloiden lähellä sijaitsevat asunnot muuttuvat tulevaisuudessa entistäkin kiinnostavammiksi.

Yksimielisesti valtuustossa

Kanta-Hämeen poliittisilla päättäjillä muun muassa edellä mainitut faktat olivat hyvin tiedossa ennen Assi-päätöksen tekoa. Siitä kertoo selkeää kieltään myös se, että historiallinen päätös syntyi täysin yksimielisesti sairaanhoitopiirin valtuustossa.

Hellstenin mainitsemat ”sairaalapolitikointiin” käytetyt resurssit – mitä ne sitten kirjoittajalle tarkoittavatkaan – on käytetty hyvin ja juuri oikeaan tarkoitukseen. Niillä on turvattu Kanta-Hämeen tulevaisuutta niin elinvoiman kuin hoidon näkökulmasta. Ilman kyseistä päätöstä tuo tulevaisuus olisi todennäköisesti ollut hyvin kyseenalainen.

Valta pysyy alueella

Korjattakoon vielä Hellstenin virheellinen väite siitä, että sote-uudistuksen myötä uusi sairaala muuttuisi valtion sairaalaksi.

Näin ei ole tapahtumassa, vaan aloittaville hyvinvointialueille valitaan tammikuussa 2022 aluevaaleissa kantahämäläisistä päättäjistä koostuva valtuusto, joka käyttää suvereenia omistus- ja päätösvaltaa myös sairaalarakennusten osalta. Kuten tietysti myös sairaaloiden seinien sisällä tapahtuvan toiminnan osalta.

Menot