Mielipiteet

Sanni Grahn-Laasonen (kok.): Pelastetaan Coxa ja Sydänsairaala – Miten ideologia ajaa potilaan edun yli?

Sydänsairaalan merkki Kanta-Hämeen keskussairaalan pääovella vuosi sitten maaliskuussa. Kuva: Esko Tuovinen
Sydänsairaalan merkki Kanta-Hämeen keskussairaalan pääovella vuosi sitten maaliskuussa. Kuva: Esko Tuovinen

Vanhempi rouva pysäytti kadulla – koronaturvallisesti ulkoilmassa – ja kertoi toipuvansa lonkkaleikkauksesta. Hän oli saanut erinomaista hoitoa Tekonivelsairaala Coxassa. Elämänilo oli palannut. Liukkaat kelitkin ovat väistymässä kevääksi.

Mieltä kirpaisi ajatus, että samaan aikaan eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen esitys, sote-uudistus, joka ehdotetussa muodossaan ajaisi alas kantahämäläisillekin tärkeiksi tulleiden Coxan, Sydänsairaalan ja Fimlab-laboratorioyhtiön toiminnan.

Potilaat ovat olleet tyytyväisiä, hoito on hyvää ja nopeaa ja toiminta yhteiskunnalle kustannustehokasta.

Yhtiö on vasemmistolle punainen vaate

Miksi nämä palvelut uhkaavat nyt loppua? Koska Sydänsairaala, Coxa ja Fimlab ovat sairaanhoitopiirien ja kuntien omistamia yhtiöitä – ja yhtiö on vasemmistohallituksen aatteessa punainen vaate.

Siksi vuoden 2023 alussa aloittavilla ”hyvinvointialueilla” eli maakunnilla olisi hallituksen lakiesityksen mukaan oltava riittävä oma palveluntuotanto. Vaikka yhtiöt olisivat julkisomisteisia, eli sairaanhoitopiirien omia, niitä ei lueta omaksi tuotannoksi, vaan rinnastetaan yksityisiin yhtiöihin.

Millainen ideologia ajaa potilaan edun ohi?

Aika ajoin on vaikea ymmärtää sitä, millaisella voimalla ideologia ajaa potilaan edun ohi. Jos palvelu on hyvää ja tulee vieläpä veronmaksajille edullisemmaksi, miksi sitä pitää vastustaa?

Yksityiset terveysvakuutukset yleistyvät Suomessakin, ja se kertoo siitä, että moni ei enää luota, että hoitoon pääsee julkisella riittävän nopeasti. Taistellessaan yksityisiä yhtiöitä vastaan vasemmisto luo eriarvoisuutta, kahden kerroksen väkeä, ei poista sitä.

Uskon, että Coxaa, Sydänsairaalaa ja Fimlabia koskeva uhka torjutaan eduskunnassa yhteistyöllä. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on tehnyt hyvää vaikuttamistyötä myös meidän, alueen kansanedustajien, suuntaan.

Yhteispeliä tarvitaan myös mielenterveyspalveluihin

Toinen asia, jossa kaivattaisiin kiireellisesti yhteispeliä, on matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen saatavuuden turvaaminen. Mielen ongelmista on tullut yleisin syy työkyvyttömyyteen.

Koronavuoden aikana tilanne on kärjistynyt. Monet ihmiset ovat todella väsyneitä, voimavarat ovat lopussa, ja se voi olla tartuntatautiakin vakavampi uhka terveydelle ja hengelle. Terapiapalvelujen kysyntä on poikkeusaikana kasvanut voimakkaasti – yksinäisyys, ahdistuneisuus ja masennus ovat lisääntyneet.

Tällä hetkellä avun saaminen on monissa tapauksissa erittäin hidasta – pahimmillaan apua voi joutua odottamaan kuukausia ja hoitoon pääsy on monen mutkan takana.

Erityisen huolissani olen nuorista, joita oppilaitokset eivät etäopetuksen aikana välttämättä aina edes tavoita.

Opiskelijahuoltoa ei saa siirtää maakuntien vastuulle

Sote-uudistuksessa korjattava kohta on myös oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen siirtäminen maakuntien vastuulle. Tämä pitäisi ehdottomasti perua. Kuraattorit ja koulupsykologit ovat osa kouluyhteisöä, ja juuri näitä palveluja tullaan kipeästi tarvitsemaan, kun koronakriisin jälkiä paikataan.

Räikeimpiä ristiriitoja sanojen ja tekojen välillä on se, että hallituspuolueet ovat jo vuoden päivät jarruttaneet Terapiatakuu-kansalaisaloitteen käsittelyä eduskunnassa. Asiasta äänestettiin eduskunnassa viimeksi tällä viikolla.

Terapiatakuu keventäisi ja nopeuttaisi hoitoon pääsyä perustason mielenterveyspalveluissa. Kun avun saa ajoissa, se vähentää vakavampien ongelmien syntyä ja raskaiden palvelujen tarvetta. Jos ongelma on masennus tai uupumus, apua tulisi saada ilman kynnyksiä ja etsimistä, sillä siihen ei ole voimia.

Jos halutaan auttaa, silloin teot ovat kauneinta puhetta.

Sanna Grahn-Laasonen

kokoomuksen hämäläinen kansanedustaja