fbpx
Mielipiteet

Sanni Grahn-Laasonen (kok.): Seuraava kriisi on velkakriisi – Julkisten menojen lisääminen kiihdyttää inflaatiota ja lisää ongelmia

Hallitus kokoontuu budjettiriiheen - luvassa hätätoimia sähkön hintakriisiin Kuva: Mikko Stig

Ikävä sanoa, mutta seuraava kriisi on jo ovella, ja se on velkakriisi.

Hallitus piti budjettiriihen sopiakseen ensi vuoden talousarviosta, ja se maksoi suomalaisille lähes kaksi miljardia euroa lisää velkaa valtiovarainministeri Saarikon esityksessä jo valmiiksi olleen 6,3 miljardin velkavuoren päälle.

Sanna Marinin (sd.) pääministerikaudella Suomen valtion velka kasvaa jopa 50 miljardilla. Se on selittynyt koronakriisillä ja Ukrainan sodalla, mutta ei kokonaan. Julkisten menojen lisääminen alkoi heti Keskustan kannatteleman vasemmistohallituksen ensimmäisestä budjetista, ennen kuin kriiseistä oli tietoakaan. Nämä pysyvät menolisäykset rasittavat julkista taloutta pitkään.

Tulevalla viikolla hyväksyttävä lisätalousarvio tekee tästä vuodesta velkaantumisen Suomen ennätyksen. Energiayhtiöiden hätäapupaketti on välttämätön varotoimi, mutta samalla esimerkki siitä, miksi taloutta pitää hoitaa vastuullisesti, jotta olisi puskureita pahan päivän varalle.

Velanhoitokulut nousevat 1,5, miljardiin

Vielä hetki sitten useat vasemmistopoliitikot sanoivat, että velkaa kannattaa ottaa, kun se on melkein ilmaista, ja ilkkuivat velkaa pelkäävien, laman kokeneiden poliitikkojen “sotivan vanhoja sotia”. Ensi vuonna yksistään valtion velanhoitokulut – valtion velan korot – nousevat 1,5 miljardiin euroon.

Sillä summalla saisi toteutettua monta unelmaa; palkattua lisää hoitajia ja pienennettyä koulujen ryhmäkokoja. Korkomenojen kasvu on ensi vuonna samaa luokkaa kuin koko poliisitoimen budjetti.

Marin perusteli rankkaa velkaantumista sanomalla, että elämme “sotataloudessa”. Sillä hän pyrki maalaamaan kuvaa, jossa velkaantumiselle ja menolisäyksille ei voi mitään. Se ei pidä paikkaansa. Hallitus ei kyennyt, eikä halunnut, tinkiä yhtään mistään.

Pahimmillaan julkisten menojen lisääminen tässä suhdanteessa vain kiihdyttää inflaatiota ja lisää ongelmia.

Budjettiriihi tuli valmiiksi alle kahdessa päivässä, mitä selittää se, että jokainen ongelma kuitattiin lisävelalla ikäviä päätöksiä välttäen. ”Mitään talousneuvoja ei noudateta — taakkaa vain siirretään tulevien sukupolvien maksettavaksi”, tiivisti talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, taloustieteen professori Jouko VIlmunen Kauppalehdessä ekonomistien tunnot.

Suomalaisia autettava arjen kustannuksissa

Budjetissa on toki myös monta aihetta kiitokseen. Suomalaisilla on edessään vaikea talvi. Sähkön, lämmityksen ja ruoan hinnan nousun kanssa kamppailevia suomalaisia on autettava arjen kustannusten nousussa.

Sähkölämmitteisissä omakotitaloissa asuvien sähkölasku voi nousta tuhansilla euroilla, ja hyvin harvalla on tällaisia puskureita omassa taloudessaan.

Esitimme tuloverotuksen keventämistä, sähköveron poistamista väliaikaisesti talvikuukausilta, sekoitevelvoitteen madaltamista edelleen, kotitalousvähennyksen korottamista ja monia muita täsmätoimia. Osaan näistä hallitus tarttuikin. Samoin tuemme tietenkin puolustusmäärärahojen kasvattamista muuttuneessa turvallisuusympäristössä.

Eduskunnan työskentelyssä hallituksen budjettiesitystä seuraa oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetin laatiminen. Suurimmat erot hallituksen kokoomuksen vaihtoehdossa liittyvät velkaantumisen hidastamiseen ja siihen, että menojen lisäämisen sijaan keskitymme tulojen kasvattamiseen.

Kasvu on ainoa tapa turvata hyvinvointia

Suomi tarvitsee kasvua. Se on ainoa tapa turvata suomalaisten hyvinvointi ja palvelut. Kasvutoimien päälle tullaan tarvitsemaan myös menojen karsimista ja julkisen sektorin rahoittaman toiminnan tehostamista, ja tämänkin tulemme avoimesti avaamaan.

Vain vahvalla taloudellisella pohjalla lepäävä hyvinvointiyhteiskunta pystyy kantamaan ihmisiä ja yrityksiä kriiseistä yli. Epävarmassa maailmassa talouden vakauttamistoimia ei pitäisi lykätä eteenpäin.

Marinin hallitus laati vaalibudjetin, ja seuraava hallitus saa raskaan tehtävän siivota huolettoman velanoton jäljet.

Sanni Grahn-Laasonen

kansanedustaja ja eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja (kok.)

Menot