fbpx
Mielipiteet

Sanni Grahn-Laasonen (kok.): Suomesta on saatava houkutteleva maa kansainvälisille osaajille – Asenteita muutettava avarammiksi työpaikoilla

Näistä kehityskuluista voisi piirtää aika surullisen, harmaantuvan kuvan Suomen tulevaisuudesta.
Myös monet kantahämäläiset yritykset kärsivät työvoimapulasta. Forssalaisen jakelukoreja valmistavan Fokor oy:n osaajia työssään tammikuussa vuonna 2019. Kuva: Lassi Puhtimäki
Myös monet kantahämäläiset yritykset kärsivät työvoimapulasta. Forssalaisen jakelukoreja valmistavan Fokor oy:n osaajia työssään tammikuussa vuonna 2019. Kuva: Lassi Puhtimäki

Yhä useampi yritys raportoi osaajapulasta. Koronakriisin jälkeinen kasvu on tehnyt näkyväksi, mitä tarkoittaa, kun työikäiset ikäluokat pienenevät.

Yksistään teknologiateollisuus tarvitsee 10 vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa, ja ala varoittaa, että ikääntyvän Suomen osaajapula uhkaa romuttaa digivihreän talouskasvun ja tulevaisuuden hyvinvoinnin.

Julkisella sektorilla työvoimapula näkyy jo esimerkiksi hoitoalalla. Hoitajapulan pelätään kriisiyttävän vanhustenhuollon, ja avoimiin virkoihin ei saada lääkäreitä.

Työvoimapulaa myös hämäläisyrityksissä

Työvoiman saatavuusongelmista kertovat laajasti myös hämäläiset yritykset.

Tilanteen ei sinänsä pitäisi tulla yllätyksenä, sillä on ollut pitkään tiedossa, että suuret ikäluokat siirtyvät vähitellen ansaitusti eläkkeelle.

Viime vuosien uusi ilmiö on odottamaton syntyvyyden lasku. Takana on jo neljä peräkkäistä vuotta, jolloin lapsia on syntynyt alle 50 000 vuodessa. Pidemmällä aikavälillä syntyvyyden alenemisella on väistämättömiä vaikutuksia hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitukseen ja eläkejärjestelmän kestävyyteen.

Harmaantuva kuva Suomen tulevaisuudesta

Näistä kehityskuluista voisi piirtää aika surullisen, harmaantuvan kuvan Suomen tulevaisuudesta. Ihan näin synkkää ei tarvitsisi olla. On aika puhua pelotta ääneen siitä, että tulemme väistämättä tarvitsemaan paljon nykyistä enemmän kansainvälistä rekrytointia, eli työvoimaa ulkomailta.

Hämeen Kauppakamari on jo pitkään rohkaissut hämäläisiä yrityksiä kansainvälistymään, houkuttelemaan osaamista ja ottamaan rohkeita kasvun askeleita maailmalle.

Lupaprosesseja ei ole saatu sujuviksi

Valtakunnallisesti ensimmäinen askel on nopeuttaa kansainvälisten osaajien maahantulon lupaprosesseja. Startup-kenttämme on vuosia puhunut siitä, kuinka häviämme kilpailtuja osaajia – ja hyviä veronmaksajia – muualle, kun lupaprosessit venyvät kohtuuttomiksi. Tätä ongelmaa on luvattu ratkoa, mutta asia on edennyt tahmeasti.

Sekä huippuosaajista että perinteisemmästä työvoimasta käydään globaalisti kovaa kilpailua. Suomella on hyvä maabrändi; meillä on hyvä koulutus, teknologiamaine, vakaata, turvallista ja puhdas luonto. Toisaalta myös vaikea kieli, hieman syrjäinen sijainti ja lähestyvä marraskuu.

Tarvitaan lisää houkuttelevuutta

Kansainvälisen houkuttelevuuden eteen on tehtävä aktiivisesti töitä. Käynnistimme viime kaudella Talent Boost -ohjelman. Sen jatkaminen ja kasvattaminen on tärkeää.

Kokoomus on tehnyt useita ehdotuksia, joilla osaajapulaa voitaisiin helpottaa kansainvälisellä rekrytoinnilla. Koko työlupaprosessi tulisi automatisoida ja muuttaa digitaaliseksi. Olemme esittäneet resursseja sekä käsillä olevan luparuuhkan nopeuttamiseen että koko prosessin uudelleenmuotoiluun.

Ensiapuna ehdotamme, että työlupa voitaisiin myöntää nopeutettua reittiä sertifioiduille yrityksille. Lisäksi poistaisimme työvoiman saatavuusharkinnan kokonaan.

Kansainvälisten osaajien luville tarvitaan sitova palvelulupaus, eli käsittelytakuu.

Ulkomaisista opiskelijoista on saatava jäämään Suomeen yhä useampi

Korkeakouluissa opiskelee Suomessa yli 20 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa. Hitaat lupaprosessit ovat haitanneet myös korkeakoulujen kansainvälistymistä. Pahimmillaan korkeakoulut ovat joutuneet palauttamaan jo saatuja lukukausimaksuja maahantulojäykkyyksien takia – mitä tuhlausta!

Suomessa opiskelevista nuorista olisi tärkeää saada yhä useampi jäämään tänne valmistumisen jälkeen töihin. Suomalaisesta korkeakoulusta valmistuneille voitaisiin myöntää heti pysyvä oleskelulupa ja oikeus vähentää verotuksessa maksetut lukukausimaksut, jos nuori osaaja jää Suomeen töihin.

Työpaikkojen asenteen avarakatseisimmiksi

Meidän pitää onnistua pitämään heistä kiinni muun muassa muokkaamalla asenteita avarakatseisimmiksi työpaikoilla. Eihän nuori jää, jos kielimuurin tai vieraskielisen nimen takia on vaikea saada motivoivia töitä!

Lisäksi tarvitsemme lisää englanninkielisiä kouluja ja päiväkotiryhmiä kansainvälisille perheille. Suomi voisi aivan hyvin lisätä englannin yhdeksi viralliseksi asiointikieleksi kaikkiin julkisiin palveluihin.

Suomi tarvitsee kansainvälisyyttä. Aika muuttaa asenteita avarammiksi.

Sanni Grahn-Laasonen

hämäläinen kansanedustaja ja eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja (kok.)

Menot