Mielipiteet

Sanni Grahn-Laasonen (kok.): Tehokasta lääkettä nuorten syrjäytymiseen

Hyvä lukutaito luo lapselle perustan onnistumiselle opinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Kuva: Kimmo Penttinen
Hyvä lukutaito luo lapselle perustan onnistumiselle opinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Kuva: Kimmo Penttinen

Se oli oikeastaan pieni ihme: nuorten syrjäytyminen saatiin pari vuotta sitten kääntymään selvään laskuun.

Sipilän hallituksen kaudella vahva työllisyyspolitiikka auttoi myös nuoria jaloilleen.

Helmikuussa 2019 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä oli laskenut selvästi. Edellisen hallituksen aloittaessa vuonna 2015 nuorista miehistä 16,6 prosenttia oli työn ja koulutuksen ulkopuolella. Hallituskauden lopussa luku oli painunut 11,7 prosenttiin.

Uskallus tehdä työllisyyttä vahvistavia uudistuksia ehkäisi tehokkaasti nuorten syrjäytymistä ja avasi tulevaisuudennäkymiä. Koko maahan vakiinnutettu ohjaamoverkosto toi nuorille palvelut yhdeltä luukulta ja ammatillinen koulutus alkoi ottaa opiskelijoita vastaan jatkuvalla haulla.

Korona ei ole syy siirtää päätöksiä

Tutkimustieto osoittaa, että investoinnit varhaislapsuuteen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin ovat sekä taloudellisesti että inhimillisesti kaikkein kannattavimpia. Nuorten syrjäytymistä voidaan vähentää tehokkaimmin nostamalla varhaiskasvatukseen osallistumista ja panostamalla lapsiperheiden palveluihin ja peruskouluun.

Olen huolissani siitä, että Rinteen ja Marinin hallitusten kaudella nuorten syrjäytyminen on jälleen kääntynyt rajuun nousuun. Se näkyi jo ennen koronaa. Koronakriisi ei ole hallituksen syytä, mutta maan hallituksen tulisi kantaa vastuuta kriisin taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista.

Hallitus on jälleen siirtämässä – kuinkahan monetta kertaa – päätöksentekoa työllisyyttä vahvistavista teoista tulevaan. Se kostautuu nuorille ainakin kahta kautta: nuorten työllistyminen hidastuu ja koronan vuoksi otetut miljardivelat uhkaavat kaatua pienten ikäluokkien niskoille.

Koronakriisi ei ole syy siirtää päätöksentekoa ikävistä asioista, vaan päinvastoin: tekoja tarvitaan enemmän ja nopeammin kuin ennen kriisiä. EU-komission tuoreessa talousennusteessa Suomen ensi vuoden talouskasvu on EU-maista kaikkein hitainta. Milloin tyydyimme olemaan Euroopan heikoin?

Samalla hinnalla saisi yli 1500 erityisopettajaa

Hallituksen nuoriin kohdistuva kärkihanke, oppivelvollisuuden pidentäminen, sai murskakritiikin lausuntokierroksella.

Kunnat ja koulumaailma pitävät uudistusta tehottomana, kalliina ja aliresursoituna. Jokainen yhtään nuorten maailmaa tunteva tietää, ettei pakottamalla opi. Oppivelvollisuusiän mekaaninen pidentäminen ei nosta osaamistasoa eikä varmista tutkintoa, saati ammattitaitoa.

Uudistuksen hintalappu on venymässä 150 miljoonaan euroon, eikä siitä mene euroakaan koulutuksen laatuun tai uusien opettajien palkkaamiseen.

Hyvin toimeentulevien perheiden lasten koulukirjojen maksaminen ei ole tehokkainta syrjäytymisen ehkäisyä. Laskimme, että sadalla miljoonalla voitaisiin esimerkiksi palkata yli 1500 erityisopettajaa lisää ja auttaa tehokkaasti niitä nuoria, jotka tarvitsevat enemmän tukea pärjätäkseen opinnoissa ja arjessa.

Tehottaman ja puhtaasti ideologisen hankkeen sijaan tulisi pureutua juurisyihin, miksi koulutus jää kesken.

11 prosenttia peruskoulun päättäneistä ei osaa kunnolla lukea. Heikot perustaidot johtavat keskeyttämiseen toisella asteella.

Siksi parasta syrjäytymisen ehkäisyä olisi vahvistaa peruskoulua ja puuttua syrjäytymisen ensimerkkeihin jo päiväkodeissa.

Esiopetus tulisi laajentaa kaksivuotiseksi

Peruskoulun syntyyn verrattava tulevaisuusuudistus olisi laajentaa esiopetus kaksivuotiseksi ja varmistaa kaikkien lasten pääsy varhaiskasvatukseen. Nämä uudistukset loisivat edellytykset ehyelle koulupolulle matkalla työelämään.

Marinin hallitus on suosittu, kuten kriisiaikojen hallitukset koronan myötä kaikkialla maailmassa.

Suosiossa paistattelu ei kuitenkaan saisi johtaa siihen, että isänmaan edun kannalta välttämättömät, ikävät päätökset jäävät tekemättä. Korkea työllisyysaste on edellytys sille, että Suomi kykenee huolehtimaan jokaisen kansalaisen vanhuudenturvasta, perheistä ja nuorten tulevaisuudennäkymistä.

Sellaista velkaa ei olekaan, mitä ei joku joutuisi takaisin maksamaan. Velan sysääminen nuorille sukupolville on yksinkertaisesti vastuutonta.

Kirjoittaja on hämäläinen kansanedustaja ja kokoomuksen varapuheenjohtaja.

Päivän lehti

14.8.2020