Mielipiteet

Sanni Grahn-Laasonen (kok.): Yhä useammilla pitää olla mahdollisuus aloittaa sijoittaminen

Sijoittamisen alkuun voi päästä suhteellisen pienilläkin alkupanoksilla. Kuva: Soile Toivonen
Sijoittamisen alkuun voi päästä suhteellisen pienilläkin alkupanoksilla. Kuva: Soile Toivonen

Pahan päivän varalle – ja hyvänkin! Suomalaiset säästävät ja sijoittavat nyt ennätyksellisen innokkaasti. Finanssialan mukaan 64 prosenttia suomalaisista varautuu tulevaisuuteen säästöin ja sijoituksin.

Se on korkein luku koko mittaushistoriassa.

Innostusta ruokkivat varmasti monet syyt: koronavuodesta käyttämättä jääneet säästöt, epävarmuus eläketurvasta ja maailman menosta, talouskasvatus ja pitkään jatkunut kurssinousu. Avoin rahapuhe on lisääntynyt, ja tunnettujen kasvojen esimerkit – Instagram-tilit, podcastit ja erilaiset sijoittajafoorumit – ovat saattaneet inspiroida etenkin nuoria.

Osakesäästötuli osa menestystarinaa

Yksi osa menestystarinaa on osakesäästötili, jonka on avannut jo lähes 200 000 suomalaista. Sen vei läpi viime hallituskaudella valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), joka halusi lisätä tavallisten osakesäästäjien määrää ja rohkaista suomalaisia kerryttämään varallisuutta. Suosio yllätti kaikki.

Ilahduttavaa on ollut erityisesti nuorten kasvanut kiinnostus sekä vastuullisen sijoittamisen trendi, joka näkyy jo kaikkialla. Taloustaitoja opetetaan yhä enemmän kouluissa.

Sijoittavien naisten määrä kasvaa. Se on hyvä, sillä ihan jokaisen naisen tulisi olla kiinnostunut rahasta. Kyse on taloudellisesta itsenäisyydestä, vapaudesta päättää omista asioistaan.

Omistusasumisessa ovat riskinsä

Suomalaiset ovat perinteisesti pistäneet rahansa kiinni kotiin. Omistusasuminen onkin tuonut pitkäjänteisyyttä ja turvaa ja kasvattanut varallisuutta sukupolvelta toiselle. Siihen liittyy etenkin kasvukeskusten ulkopuolella nyt riski. Asuntomarkkinat eriytyvät armottomasti, mikä jakaa suomalaisia voittajiin ja häviäjiin.

Kansankapitalismia tulisi edelleen vahvistaa esimerkiksi kehittämällä osakesäästötiliä. Sijoitettavan potin ylärajaa voisi nostaa ja käyttöalaa laajentaa rahastoihin.

Lisäksi tulisi pitää kiinni ennustettavista näkymistä: kuka haluaa sijoittaa riskillä rahojaan esimerkiksi kotimaisiin kasvuyrityksiin, jos joka käänteessä väläytellään veronkiristyksiä?

Äitiyspakkaukseen 300 euron alkupääoma?

Juha Sipilän (kesk.) johdolla valmisteltiin kotimaisen omistamisen ohjelma, mutta julkaisun jälkeen on ollut harmillisen hiljaista. Ohjelmassa oli paljon toteuttamiskelpoista, jopa radikaali ehdotus, että jokainen vauva saisi äitiyspakkauksen osana oman osakesäästötilin ja 300 euron alkupääoman.

Se voisi olla ennen kaikkea tasa-arvoteko, sillä lähimainkaan kaikki eivät opi säästämistä ja sijoittamista kotoa. Lisäksi sijoittamisen perusoppeihin kuuluu, että mitä aiemmin aloittaa, sen paremmin pääsee osalliseksi korkoa korolle -ilmiöstä.

Ehdotus sai innostuneen vastaanoton, mutta sitä arveltiin jopa ”liian järkeväksi”, jotta se voitaisiin toteuttaa. Vasemmistohallituksen ideologiaan se taitaa sopia huonosti, vaikka juuri heikommista lähtökohdista ponnistavien lasten ja nuorten taloustaitoja olisi iso tarve vahvistaa.

Entistä useammille mahdollisuus sijoittamiseen

Ymmärrän hyvin, ettei kaikilla ole mahdollisuutta tai mitään realismia sijoittaa, kun tulot riittävät hädin tuskin elämiseen. Yhteiskunnan pitäisi pyrkiä siihen, että yhä useammalla olisi! Siihen lääkettä ovat mm. koulutus, vahva työllisyys, veronkevennykset ja hyvinvointivaltion turvaverkot.

Säästäminen ja sijoittaminen ovat mahdollista ja järkevää hyvinkin pienillä aloitussummilla – etenkin jos aloittaa aikaisin. Jo pienen puskurin kerryttäminen tuo taloudellista turvallisuudentunnetta ja mielenrauhaa.

Suomalaisista maailman parhaita talousosaajia

Suomen Pankki julkaisi tammikuussa vision, joka tähtää siihen, että suomalaiset ovat maailman parhaita talousosaajia vuonna 2030. Tavoite on, että mahdollisimman moni suomalainen pystyy tekemään taloutensa kannalta hyviä päätöksiä omassa elämässään.

Visio on hyvä, mutta valtiovalta voisi näyttää parempaa esimerkkiä. Valtio, joka ei pysy omissa menokehyksissään, ei oikein voi edellyttää sitä kansalaisiltaan.

Sanni Grahn-Laasonen

kokoomuksen hämäläinen kansanedustaja

Menot