Mielipiteet

Sanni Grahn-Laasonen: Lisää kielikylpyjä, enemmän kansainvälisyyttä

Kansainvälisyys on arkipäivää Hämeen ammattikorkeakoulussa: Merja Thomsson, Katie McPherson, Maria O'Shea ja Duncan Fitzpatrick osallistuivat syyskuussa vuonna 2018 kiertotalouden Frush-tapahtumaan Forssassa. Kuva: Tapio Tuomela
Kansainvälisyys on arkipäivää Hämeen ammattikorkeakoulussa: Merja Thomsson, Katie McPherson, Maria O'Shea ja Duncan Fitzpatrick osallistuivat syyskuussa vuonna 2018 kiertotalouden Frush-tapahtumaan Forssassa. Kuva: Tapio Tuomela

Suomi syrjäisenä maana elää kansainvälisyydestä. Korona on ollut shokkiesimerkki siitä, miten nopeasti maailma voi ottaa avoimuudessa ja kansainvälisyydessä taka-askeleita samaan aikaan, kun yhteistyötä ja vuorovaikutusta tarvittaisiin enemmän kuin koskaan.

Olipa kyse ilmaston lämpenemisestä, maailmantaloudesta, turvallisuusuhkista kuten terrorismista tai tarttuvista taudeista, ihmiskunnan viheliäisimmät kysymykset ylittävät kansallisvaltioiden rajat.

Näiden ratkaisussa kielitaidosta ja monipuolisesta kulttuurien tuntemisesta on tullut yhä tärkeämpi tulevaisuustaito. Tehtävämme on pitää huolta siitä, että ihan jokainen lapsi ja nuori saa valmiudet toimia kansainvälisessä maailmassa ja kasvaa avarakatseiseksi maailmankansalaiseksi.

Maat sulkevat rajojaan

Koronakriisi on ajanut maita sulkemaan rajojaan ja korostanut oman edun tavoittelua, käpertymistä kansallisiin ratkaisuihin.

Toivon, ettei kriisi johda pysyviin kielteisiin muutoksiin asenteissamme kansainvälisyyttä ja kansainvälistä yhteistyötä kohtaan. Toivon myös, ettei nyt kasvamassa oleva nuori sukupolvi jää väliinputoajiksi vaille niitä mahdollisuuksia, joita meillä vielä hetki sitten oli nähdä ja tutkia maailmaa.

Siksi rakentaessamme kriisin jälkeistä elämää tarvitsemme rohkeutta avartaa erityisesti nuorten näköaloja, edistää kansainvälistä yhteistyötä ja kulttuurien kohtaamista sekä parantaa taloutemme kehitystä ja vientiteollisuutemme mahdollisuuksia.

Yhä harvempi opiskelee useaa kieltä

Yhä harvempi nuori opiskelee koulussa useampaa vierasta kieltä. Englantia osataan paremmin kuin koskaan, mutta brexitin myötä Euroopassa vahvistuu ranskan, saksan ja espanjan osaamisen tarve, ja Aasian noustessa esimerkiksi kiinan kielen taitajille olisi työmarkkinoilla rajaton kysyntä.

Viime hallituskaudella aikaistimme ensimmäisen vieraan kielen alkamaan koko maassa jo ensimmäisellä luokalla. Ekaluokkalaisemme saavat nyt aloittaa vieraan kielen oppimisen tasa-arvoisesti riippumatta siitä, mihin kuntaan tai kuinka kansainväliseen perheeseen he ovat sattuneet syntymään – myös täällä meillä Hämeessä.

Toinen vieras kieli alkamaan kolmosluokalta

Seuraavaksi askeleeksi ehdotan toisen vieraan kielen, eli vapaaehtoisen A2-kielen, aikaistamista koko maassa alkamaan jo kolmosluokalta. Näin ovat tehneet jo omalla päätöksellään edelläkävijöinä Helsinki ja Espoo. Haluan, että sama mahdollisuus on myös hämäläisillä lapsilla! Päätös madaltaisi myös kynnystä valita ensimmäiseksi kieleksi jokin muu kieli kuin englanti.

Lisäksi tarvitaan lisää resursseja päiväkotien ja esiopetuksen kielikylpyihin ja kielisuihkuihin. Pienet lapset imaisevat vieraat kielet kuin vahingossa, leikin varjolla.

Hyödyttää kaikkea oppimista

Tutkimustieto ohjaa siihen, että lapset hyötyvät varhaisesta kielenoppimisesta ja että hyöty ei koske vain kieliä, vaan kaikkea oppimista, aivojen kehitystä ja oman äidinkielen osaamista.

Ehdotan myös suullisia kielikokeita ylioppilaskirjoituksiin, sillä se ohjaisi kieltenopetusta tukemaan rohkeaa puhumista, ja korona-ajan etäopetuskokemuksien hyödyntämistä tuomalla digitaalisten kanavien kautta tarjolle kouluihin myös harvinaisempia kieliä halukkaille.

Koronakevät perui ja siirsi monen opiskelijan opiskelijavaihdon. Se on ollut iso harmi.

Hamk kulkee etujoukoissa

Hämeen ammattikorkeakoulu kulkee kansainvälisyydessä etujoukoissa. Viimeisin suuri avaus on Hamkin pääsy mukaan Eurooppa-yliopistojen verkostoon. Verkosto oli Ranskan avaus, jota viime kaudella EU:n opetusministerikokouksissa käsittelimme monta kertaa.

Aloitteen tavoitteena on parantaa eurooppalaisten korkeakoulujen menestymistä brexitin jälkeisessä maailmassa, jossa Yhdysvaltain ja ennen muuta Aasian painoarvo on kasvussa myös tieteessä.

Hamkin pääsy mukaan eurooppalaiseen verkostoon avaa nuorillemme mahdollisuuksia, joista ennen saatoimme vain haaveilla.

Sanni Grahn-Laasonen

kansanedustaja (kok.)

Häme

Päivän lehti

29.9.2020

Fingerpori

comic