Mielipiteet

Sari Rautio: Kunta-alan ammattilaisilla on oltava oikeus keskittyä työhönsä

Kuva: -

Kiitos sairaanhoitaja Esa Ylä-Korvelle vastauksesta ja turhautumisen ilmauksesta (HäSa 22.4.).

Ymmärrän täysin toiveet palkkojen nostamiseksi. Palkkatason ajatellaan yleisesti kertovan jotain myös työn arvostuksesta.

Aina silloin tällöin julkaistaan taulukoita arvostetuista ammateista. Palkkataso ja suomalaisten arvostus eivät niiden mukaan useinkaan kulje käsi kädessä.

Kunta-alan ammatit arvostetuimpia

Kunnissa ja kuntayhtymissä työtään tekevät ammattilaiset ovat 20:n kärjessä, presidenttiä ja lentäjää lukuun ottamatta. Arvostetuimmista 11 ammatista oli vuonna 2018 terveydenhuoltoon liittyviä, eri lääkäreitä, kätilö ja sairaanhoitaja olivat listalla myös.

Yleisesti on ajateltu, että paremmat lomaetuudet ja vakaat työolosuhteet ovat yksi osa myös julkisen sektorin työnantajan kiinnostavuutta, mutta tämäkin on muuttunut, ja kuntatyönantajan kiinnostavuus tulevaisuudessa on yksi meidän isoista ratkaistavista asioista.

Oikeus keskittyä omaan työhönsä

Sari Sairaanhoitajalla ja muilla kunta-ammattilaisilla on oikeus keskittyä omaan työhönsä ja siinä parhaalla tavalla onnistumiseen.

Kauko Kunnanjohtajan työ taas on pitää huolta kaikista ammattiryhmistä, myös opettajista, kadunrakentajista, puistotyöntekijöistä, kirjastonhoitajista, suunnittelijoista, tietohallinnon ammattilaisista, palomiehistä, palveluohjaajista, talouspäälliköistä, ja katsoa kokonaisuutta.

Kunnanjohtajat huolehtivat myös sitä tulopuolesta, joka koostuu pääosin kuntalaisilta kerättävistä verorahoista ja valtionosuuksista.

Leikatut valtionosuudet

Valtio on leikannut peruspalveluiden valtionosuuksia eri hallitusten toimesta niin että esimerkiksi Hämeenlinnassa saatu valtionosuus on vähentynyt vuodesta 2012 noin 20 miljoonaa euroa per vuosi. Tämä tarkoittaa noin kahden veroäyrin tuottoa.

Viimeisten viiden vuoden aikana verotulot taas eivät asukasmäärästä johtuen nousseet juuri ollenkaan, eli tulopuoli on vaikeassa jamassa.

Taloutta voi parantaa joko leikkaamalla menoja tai lisäämällä tuloja, ja näitä molempia on myös meillä Hämeenlinnassa tehty, ei tokikaan riittävästi. Alijäämä on siitä selkein esimerkki.

Investointeja tarvitaan

Investointeja kuitenkin tarvitaan, niin hyvinvointiin kuin myös kiinnostavaan asumiseen ja työpaikkoihin. Takaisinmaksun laskeminen on vaikeaa, ja sisältää aina myös riskejä. Silti isoin riski on olla kehittämättä kaupunkia eteenpäin.

Valtion viesteissä ei ole näköpiirissä koronakorvauksia lukuun ottamatta paljonkaan uutta rahaa kunnille aiemmista lupauksista huolimatta.

Samoilla rahoilla enemmän

Hoitajamitoitus on tarkoitus rahoittaa ”digitalisaatiosta saavalla hyödyllä ja kelakorvausten uudelleen kohdentamisella”, eli samoilla rahoilla on saatava enemmän aikaan.

Kunnan tehtävä on hoitaa kaikki lakisääteiset velvoitteensa, joista yksi on elinvoiman edistäminen. Siihen tarvitaan kumppaneita, ja Esa Ylä-Korven luettelemissa hankkeissa on yritetty löytää muitakin maksajia kuin me nykyiset veronmaksajat.

On haluttu rakentaa työn iloa

Kestävä talous on kaikkien etu. Meillä Hämeenlinnassa henkilöstö on voimavara, ja työn iloa on haluttu rakentaa myös vaativiin tehtäviin.

Tutkimusten mukaan sillä on merkitystä myös muuttuvassa maailmassa. Ja kyllä, meillä on yhteinen huoli, miten elintärkeät alat ovat kiinnostavia jatkossakin myös pienevän nuorisomme näkökulmasta.

Maailma on ennustamaton

Maailma olisi helpompi jos sitä voisi tarkastella vain yhdestä näkökulmasta kerrallaan. Totuus on kuitenkin monimutkainen, ennustamaton, muuttuva ja epävarma.

Ainoa tapa edetä kestävästi on lisätä keskustelua, arvostusta ja yhteistä ymmärrystä. Sitä toivon myös sinne työmarkkinapöytiin, molemmille puolille pöytää.

Sari Rautio

kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kok.)

Kuntaliiton hallituksen varapuheenjohtaja

Hämeenlinna

Päivän lehti

4.12.2020

Fingerpori

comic