Mielipiteet

Sari Rautio: On aika ajatella viisaasti koronan jälkeistä tulevaisuutta

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) saapumassa viime syyskuussa hallituksen budjettiriihestä Säätytalolla Helsingissä. Sen jälkeen kaikki on muuttunut, kun hallitus on tullut kevään kehysriiheensä. Kuva: Joel Maisalmi
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) saapumassa viime syyskuussa hallituksen budjettiriihestä Säätytalolla Helsingissä. Sen jälkeen kaikki on muuttunut, kun hallitus on tullut kevään kehysriiheensä. Kuva: Joel Maisalmi

Koko yhteiskuntamme toiminta on ainutlaatuisella tavalla muuttunut pääsiäiseen laskeuduttaessa. Kokonaisuutta emme vielä edes tiedä.

Elämme nyt vielä odotuksen aikaa, ehkä tyyntä myrskyn edellä. Isku koko yhteiskuntaan on syvempi kuin vielä ymmärrämmekään.

Juuri nyt on kuitenkin aika katsoa aikaan koronan jälkeen ja tehdä rohkeita ja viisaita tulevaisuusinvestointeja.

Juuri nyt on tärkeää hoitaa etäopetus, ikäihmisten arki, ja tukea tarvitsevien ihmisten palvelut hyvin, ettei synnytetä samankaltaisia ongelmia kuin 1990-luvun lamassa.

Aitoja investointeja hyvinvointiin ja elinvoimaan

Hyvinvointia ja elinvoimaa edistävät ratkaisut ovat aidosti investointeja, eivätkä kulueriä, kun katsotaan aikaa pidemmälle kaksikymmentäluvulle.

Samalla on pidettävä parhaalla mahdollisella tavalla huolta elinvoimaisten yritysten edellytyksistä, ettei tämä hetki tuhoa peruuttamattomasti tehtyä työtä.

”Kuinka nopeasti yhteiskunta palautuu ja talous ponnahtaa takaisin kasvu-uralle riippuu akuutin kriisin hoidosta ja siitä, kuinka nopeasti lähes kokonaan seisahtunut yksityinen ja julkinen kysyntä saadaan kylmäkäynnistettyä akuutin kriisin laannuttua”, sanoi johtaja Johanna Sipola viisaasti 2. huhtikuuta päivätyssä Keskuskauppakamarin kannanotossa.

Maan hallitus on kokoontunut kehysriiheensä kuluvan pääsiäisviikon tiistaina ja keskiviikkona.

Kunnat ja kaupungit hoitavat ihmisten arkea

Kunnat ja kaupungit hoitavat ihmisten arjen myös poikkeustilanteissa. Kunnat myös panevat toimeen hallituksen toimet, onpa sitten kyse opetuksen järjestelyistä, ennakoivasta lastensuojelutyöstä, kuntoutuksesta tai vanhusten hoivasta.

Monet koronan aiheuttamat kustannukset ovat kuntien kontolla. Kun tiedetään että kuntien talous oli jo valmiiksi historiallisen hankala, on valtion tuettava merkittävästi ja kestävästi kuntia.

Pyörät pyörimässä mahdollisuuksien mukaan

Viisasta on myös pitää pyörät pyörimässä missä mahdollista on, jatkaa julkisia elinvoima- ja peruspalveluinvestointeja ja hankintoja jopa hiukan kiihdyttäen.

On päätettävä myös taloutta elvyttävien infrahankkeiden, kuten rataverkon peruskorjauksen käynnistämisestä. Poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia toimia.

Keskuskauppakamarin ehdottama veronalennus ansaitsee myös vakavan pohdinnan.

Ansiotuloverotusta pitäisi keventää kahdella prosenttiyksiköllä kautta linjan: ”Käytettävissä olevien tulojen määräaikainen kasvattaminen on hyvää suhdannepolitiikkaa, sillä ihmiset kuluttavat suuren osan kasvaneista tuloistaan, mikä parantaa elvytyksen tehokkuutta muun muassa kasvattamalla työllisyyttä.”

Fakta, jonka mukaan työllisyyden lisääminen on ainoa kestävä tapa pitää huolta hyvinvoinnista, ei ole kadonnut koronan myötä mihinkään.

Hämeenlinna koronan jälkeen

Myös täällä Hämeenlinnassa on meidän jatkettava investointeja, ja suunniteltava elämää koronan jälkeen.

Elinvoimaa, vetovoimaa ja lumovoimaa tarvitaan jatkossakin. Maailma muuttuu monelta osin, ja nyt tehtävillä valinnoilla on iso merkitys.

Yhteisten arvojen ja visioiden tarve kasvaa. Hämeenlinna on uudistuva, elinvoimainen, turvallinen ja aito kulttuurikaupunki Suomen kasvukäytävällä – jatkossakin, kun toimimme yhdessä. Toivo elää, ja meitä jokaista tarvitaan.

Sari Rautio

kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kok.).

Hämeenlinna